Toimitusjohtajat

Korkein oikeus on katsonut vakiintuneesti, että osakeyhtiön ja osuuskunnan toimitusjohtajat eivät voi olla työsuhteessa mainittuihin yhteisöihin, joiden lukuun he tekevät työtä sopimuksen perusteella vastiketta vastaan, koska näiden yhteisöjen toimitusjohtajia on pidettävä yhteisöjen lakisääteisinä toimieliminä.

Sitä vastoin sellaisten yhteisöjen, joita koskevassa lainsäädännössä ei ole säännöksiä toimitusjohtajasta (esim. rekisteröity yhdistys), toimitusjohtajien asemaa KKO on arvioinut työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistön perusteella, jolloin tällaisen yhteisön toimitusjohtaja on voinut olla työsuhteessa työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä.

Tasa-arvolain työntekijämääritelmän sanamuoto ei sulje pois määritelmän soveltamista myös sellaiseen osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtajaan, joka ei ole työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Määritelmää ei kuitenkaan voida soveltaa sellaiseen toimitusjohtajaan, joka on osakeyhtiön omistaja ja toimii siten samalla yrittäjänä.

Tasa-arvolain työelämäsäännöksiä sovelletaan muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelevään "soveltuvin osin". Näin ollen esimerkiksi tasa-arvolain työn johtamista koskevat määräykset eivät sellaisenaan välttämättä sovellu toimitusjohtajiin taikka ammatinharjoittajiin, jotka itse saavat päättää työnsä järjestämisestä.

Osakeyhtiön toimitusjohtajan osalta on lisäksi huomioitava mm. työhönotto- ja sopimussuhteen päättämistä koskevissa tilanteissa osakeyhtiön varsin laaja oikeus valita toimitusjohtajansa. EY-oikeudessa on kuitenkin muodostunut selkeäksi lähtökohdaksi se, että naisiin raskauden perusteella kohdistetut toimet ovat hyvitykseen oikeuttavaa välitöntä sukupuolisyrjintää. Jos näin ollen osakeyhtiön toimitusjohtajan toimisuhdetta ei solmita raskaudesta tai äitiydestä johtuvasta syystä tai jos toisaalta toimisuhde päätetään raskauden tai äitiyden perusteella, voitaneen yhtiö tuomita maksamaan asian johdosta loukatulle hyvitystä.