Todistustaakka ja syrjintäolettama

Todistustaakan jako ja syrjintäolettama

Työnhakijan tulee esittää todennäköisiä syitä, joiden perusteella voidaan olettaa syrjinnän tapahtuneen. Syrjintäolettama syntyy, jos syrjintää epäilevä voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu toista sukupuolta oleva henkilö. Jos hakija on ollut raskaana tai perhevapaalla kyseisenä ajankohtana, voi vertailukohteena olla myös samaa sukupuolta oleva henkilö. Syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan on näytettävä, että hänen menettelylleen on ollut muu, hyväksyttävä syy kuin sukupuoli.

Saako työhönotossa suosia sukupuolen perusteella?

Sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä väliaikaisia suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi (tasa-arvolaki 9 § 4 kohta). Valinnoissa voidaan suunnitelmaan perustuen tietyin edellytyksin suosia aliedustettua sukupuolta olevia hakijoita.

Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä ja edellyttäen, että heidän hakemuksiaan arvioitaessa otetaan objektiivisesti huomioon kaikkien hakijoiden henkilöön liittyvät erityiset seikat. Suosiminen ei saa olla automaattista. (Ks. EY:n tuomioistuimen ratkaisut Marschall C-409/95, 11.11.1997, Badeck C-158/97, 28.3.2000 ja Abrahamsson C-407/98, 6.7.2000). Positiivisen erityiskohtelun tavoitteen tulee aina olla sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen.

Syrjityn oikeus vaatia hyvitystä

Henkilöllä on oikeus vaatia työnantajalta käräjäoikeudessa hyvitystä, jos häntä on syrjitty työhönotossa. Hyvitystä voi vaatia siitä riippumatta, onko syrjiväksi epäillystä päätöksestä tai menettelystä muutoin valitettu.

Hyvitys ja sen vaatiminen

Työhönottopäätöstä edeltävän menettelyn arviointi

Edellä kuvattu 8 §:ssä tarkoitettu syrjinnän kielto tulee sovellettavaksi lähtökohtaisesti silloin, kun työnantaja on tehnyt lopullisen päätöksen jonkun henkilön ottamisesta työhön tai tehtävään. Varsinaista valintapäätöstä edeltävien, valmistelevien toimenpiteiden osalta työnantajan menettely voi tulla arvioiduksi tasa-arvolain 7 §:n syrjinnän yleiskiellon nojalla. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi hakijoiden valinta haastatteluun ja soveltuvuustesteihin. Tasa-arvolain 7 §:n vastainen menettely ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuitenkaan oikeuta hyvitykseen.