Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.


Syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tasa-arvolaissa sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan ja sukupuolen ilmaisulla sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä annettuja säännöksiä sovelletaan myös syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella voi olla välitöntä tai välillistä:

  • Välitöntä syrjintää on eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
     
  • Välillistä syrjintää on eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolenilmaisuun nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella.

    Välillisestä syrjinnästä ei kuitenkaan ole kyse, jos menettelyllä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden.


Myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää.

Häirintä henkilön sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on näihin ominaisuuksiin tai piirteisiin liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka

  • ei ole luonteeltaan seksuaalista ja
     
  • jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan hänen henkistä tai fyysistä koskemattomuuttaan ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.


Tasa-arvolaissa on erityiset kiellot koskien syrjintää työelämässä, oppilaitoksissa, etujärjestöissä ja tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.  Näissä tilanteissa (tasa-arvolain 8, 8 a - 8 e §:t) syrjinnän kohteeksi joutunut voi vaatia syrjinnästä hyvitystä käräjäoikeudessa.

Tasa-arvolaki, syrjintä ja sukupuolen moninaisuus
(STM, 2015)

Icon

Epäiletkö syrjintää?

  • Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi.
     
  • Työelämän syrjintätilanteissa:
    Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen ja selvitä oikeutesi.
     
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
     
  • Voit ottaa yhteyttä myös julkiseen oikeusavustajaan, lakiasiaintoimistoon tai asianajajaan. Lakipalvelut ovat yleensä maksullisia. Tarkista, onko sinulla sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut.

    Vähävaraisena voit olla oikeutettu ilmaiseen tai osittain maksulliseen julkisen oikeusavustajan oikeusapuun.