Palkkavertailut ja käytettävät luokittelut/ryhmittelyt

Luokittelun valintaperusteena palkkakartoituksen tarkoitus

Palkkakartoituksessa palkkojen tarkastelun ja vertaamisen pohjana tulee olla tietyin perustein muodostetut ryhmät. Palkkakartoitusta tehtäessä on ensiksi päätettävä, millaista luokittelua tai ryhmittelyä käyttäen palkkatiedot kartoitukseen kerätään ja kirjataan. Tasa-arvolain mukaan ryhmittely voidaan tehdä joko vaativuus- tai tehtäväryhmittäin tai luokittelu voidaan perustaa jollain muulla perusteella muodostettuihin ryhmiin.

Naisten ja miesten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu vain koko henkilöstön tasolla niin, että koko henkilöstö jaetaan naisiin ja miehiin, ei lähtökohtaisesti ole riittävää.   

Työpaikoilla on käytössä hyvin erilaisia palkkausjärjestelmiä. Töiden/työntekijöiden luokittelua tai ryhmittelyä valittaessa tulisi aina ottaa huomioon palkkakartoituksen tarkoitus. Sen vuoksi työnantajakohtaisesti tulisi arvioida, millaisia vertailuja tarvitaan sen selvittämiseksi, ettei naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Palkkavertailujen tulee olla riittävän kattavia, jotta niiden perusteella saadaan käsitys siitä, millä tavalla naiset ja miehet sijoittuvat palkkauksessa.

Tehtäväryhmien sisäiset ja väliset vertailut

Tasa-arvo palkkauksessa tarkoittaa naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua paitsi samaa työtä tekevien työntekijäryhmien sisällä myös samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien välillä.

Palkkakartoituksen tarkoituksena on muun muassa selvittää, kohdellaanko yhtä vaativia tehtäviä palkkauksessa tasa-arvoisesti. Tätä varten työpaikoilla tulisi olla tai muodostaa käsitys siitä, mitkä työt ovat yhtä vaativia eli samanarvoisia. Samanarvoisten töiden määrittelyssä on suositeltavaa käyttää apuna tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää, vaikka tasa-arvolaki ei sitä edellytä. Seikkoja, joihin töitä vertailtaessa tulisi kiinnittää huomiota, ovat tasa-arvolain esitöiden mukaan työtehtävien laatu ja sisältö sekä ne olot, joissa töitä tehdään. Usein keskeisinä vaativuuskriteereinä mainitaan osaaminen, vastuu, kuormitus ja työolot.

Tasa-arvo palkkauksessa edellyttää, että nais- ja miestyöntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti myös erilaisten palkanlisien suhteen. Myös palkanlisien osalta tärkeitä olisivat paitsi työntekijäryhmien sisäiset tarkastelut myös sen selvittäminen, mille ryhmille ja millä perusteilla erilaisia palkanlisiä maksetaan.

Taulukko 1: Esimerkki tehtäväryhmittäin tehtävästä kartoituksesta

Tehtäväryhmä Henkilöstö

 

Kokonaispalkka
keskipalkat (kp)

 

Tehtäväkohtaiset keskipalkat

 

Palkanlisä 1 keskipalkat




Palkanlisä 2 jne. keskipalkat            

Naiset
lkm

Miehet
lkm

 

Naiset
euroa

 

Miehet euroa

Naisten kp miesten kp:sta (%)

Naiset euroa

Miehet euroa

Naisten kp miesten kp:sta (%)

Naiset euroa

Miehet euroa

Naisten kp miesten kp:sta (%)

 

Tehtäväryhmä 1                        
Tehtäväryhmä 2                        
Tehtäväryhmä 3                        
jne.                        

 

Vaativuusryhmiin perustuva tarkastelu

Tasa-arvolain perusteluissa todetaan, että ”etenkin jos koko henkilöstö on saman vaativuusarvioinnin piirissä, vaativuusarviointiin perustuva luokittelu on luontevin pohja palkkakartoituksen tekemiselle”.  Tällöin lähtökohtana ja oletuksena on, että samanarvoiset tehtävät on jo asetettu palkkauksessa työpaikan palkkausjärjestelmän mukaisesti samoihin vaativuusryhmiin. Luonteva osa palkkakartoitusta on toteutetun tehtävien sijoittelun arviointi.

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan silloinkin, kun tehtävät luokitellaan palkkakartoituksessa vaativuusryhmittäin, kartoituksessa olisi hyvä näkyä myös, mitä erilaisia tehtäviä kuhunkin vaativuusryhmään sisältyy ja miten naiset ja miehet niissä sijoittuvat. Vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien eritteleminen antaisi selkeämmän kuvan muun muassa naisvaltaisten ja miesvaltaisten tehtävien sijoittumisesta palkkauksessa. Koska palkkausjärjestelmän soveltaminen yleensä perustuu useisiin, pitkälläkin ajanjaksolla tehtyihin päätöksiin, on myös tarpeen varmistaa, että nais- ja miestyöntekijöiden tehtävien sijoittaminen vaativuusryhmiin myös kokonaisuutena tarkastellen vastaa tasa-arvolain vaatimuksia. Voisi myös olla tärkeää saada kuva siitä, miten vaikkapa hyvin samankaltaista tehtävää tekevät, joko samalla tai eri nimikkeellä työskentelevät nais- ja miestyöntekijät sijoittuvat vaativuustasoille ja arvioida, onko sijoittelu perusteltua.

Taulukko 2: Esimerkki vaativuusryhmiin perustuvasta luokittelusta täydennettynä tehtäväryhmä-tiedoilla

Vaativuusluokka (VTA) Tehtäväryhmä Naiset Miehet Palkkojen tarkastelu
(ks. kaavio yllä)
VTA 1 Tehtävä 1      
  Tehtävä 2      
VTA 2 Tehtävä 3      
  Tehtävä 4      
VTA 3 Tehtävä 5      
  Tehtävä 6