Lainsäädäntö

Tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua säännellään Suomen kansallisessa lainsäädännössä, Euroopan yhteisön oikeudessa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Perustuslaissa on syrjinnän kielto ja velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten ja miesten tasa-arvosta annetussa laissa eli tasa-arvolaissa on säännökset sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolisyrjinnän kielloista sekä niiden rikkomisen seuraamuksista. Tasa-arvovaltuutetusta annetussa laissa on säännökset muun muassa tasa-arvovaltuutetun tehtävistä. 

Syrjintä on kielletty myös palvelussuhdelainsäädännössä, jossa on lisäksi yleinen velvoite henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. 

Rikoslaissa on kielletty muun muassa sukupuoleen perustuva työsyrjintä ja syrjintä elinkeinotoiminnassa.

Muu kuin sukupuoleen perustuva syrjintä

Yhdenvertaisuuslaissa on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta valvovat yhdenvertaisuuslain toteutumista ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumista työelämän ulkopuolella. Työsuojeluviranomaiset (AVI) valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista työpaikoilla. Henkilö, joka katsoo joutuneensa työssä tai työhönotossa syrjityksi yhdenvertaisuuslaissa kielletyillä perusteilla voi kääntyä asianomaisen työsuojelupiirin puoleen.

Työsuojeluviranomaiset (aluehallintovirasto, AVI)