Katsaus historiaan

Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987

Lain uudistukset

  • vuonna 1992 kiellettiin raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä
     
  • vuonna 1995 säännös tasa-arvosuunnittelusta
     
    • kiintiösäännöstä täsmennettiin
       
    • työnantajille velvollisuus helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista
       
    • lisättiin sukupuolinen häirintä
       
  • vuonna 2005 lain kokonaisuudistus


Tasa-arvovaltuutetun toimisto perustettiin 1.1.1987

Organisaatiouudistus 2001:

  • tasa-arvovaltuutetulle selkeä lainvalvontaviranomaisen rooli
     
  • sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin tasa-arvoyksikkö
     
  • tasa-arvoasiain neuvottelukunta (perustettu 1972) jatkaa pysyvänä neuvottelukuntana


Tasa-arvovaltuutetut

Paavo Nikula 1987-1991
Tuulikki Petäjäniemi 1991-1994
Pirkko Mäkinen 1995-2002
Päivi Romanov 2002-2007
Pirkko Mäkinen 2007-

Alusta saakka tasa-arvovaltuutettua ovat työllistäneet työelämään liittyvät kysymykset, kuten syrjintäepäilyt työhönotossa tai palkkauksessa, määräaikaiset työsuhteet ja raskauteen ja vanhempainvapaaseen liittyvät ongelmat.


Paavo Nikula

Paavo Nikulan ajan iso kysymys koski erilaisia eläke-etuuksia. EY-jäsenyyden myötä eräillä aloilla voimassa olleita erilaisia eläkeikiä jouduttiin yhtenäistämään.

Nikula joutui myös ottamaan kantaa siihen, riittääkö, että erilaisissa julkisissa elimissä, kuten lautakunnissa ja komiteoissa toisen sukupuolen – yleensä naisten – edustus on on vain yhden edustajan varassa. Laki puhui tuolloin "naisten ja miesten edustuksesta", mutta sen täsmällisemmin ei edustusta määritelty.


Tuulikki Petäjäniemi

Tuulikki Petäjäniemen erityisenä sarkana olivat palkkauskysymykset. Jo ennen tasa-arvovaltuutetun työtään hän oli mukana erilaisissa työryhmissä, jotka pohtivat työnarviointia ja samapalkkaisuuskysymyksiä.

Pääosin tasa-arvovaltuutetun työ painottui edelleen työelämään. Petäjäniemen aikana työhönotossa alettiin kiinnittää huomiota työtehtävän vaativuuteen ja hakijan kokemuksen ja koulutuksen sopivuuteen tehtävään. Oivallettiin myös se, että hyväksyttävä syy valita henkilö tehtävään saattoi olla hänen erityinen sopivuutensa tehtävään.


Pirkko Mäkinen

Kolmas tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen aloitti kautensa samana päivänä, jolloin Suomi liittyi EU:hun eli 1.1.1995. Muutamaa kuukautta myöhemmin tuli voimaan tasa-arvolain ensimmäinen perusteellisempi remontti, jossa korjattiin havaittuja puutteita ja yhdenmukaistettiin lakia EU-lainsäädännön kanssa. Samalla säädettiin tasa-arvosuunnittelusta. Lakiin tuli myös kiintiösäännös. Sen turvin naiset ja miehet ovat entistä enemmän osallistuneet tasavertaisesti julkiseen päätöksentekoon. Vastaavasti miesten osuus on kasvanut terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja opetuksesta päättävissä elimissä.


Päivi Romanov

Päivi Romanov oli neljäs tasa-arvovaltuutettu. Romanov on korostanut sitä, että tasa-arvo on perusoikeus. Romanovin kausi oli muutosprosessien aikaa: jälleen kerran uudistettu tasa-arvolaki tuli voimaan kesäkuussa 2005. Sähköinen asiointi viranomaisten kanssa yleistyi. Jo kesällä 2001 oli tasa-arvotyön organisaatiota muutettu: tasa-arvovaltuutetun toimiston ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lisäksi luotiin tasa-arvoyksikkö, jonka tehtäväksi tuli hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelu, kehittäminen ja toimeenpanon koordinoiminen.

Päivi Romanovin jälkeen tasa-arvovaltuutettuna toimi Pirkko Mäkinen vuosina 2007-2016.