Tasa-arvovaltuutetun lausunto oikeusministeriölle Oikeushallintovirastoselvityksestä (VN/6598/2018; TAS 118/2019, annettu 22.05.2019)

Oikeushallintovirastoselvitys

Oikeusministeriö asetti 12. joulukuuta 2018 varatuomari Juhani Jokisen selvityshenkilönä selvittämään ministeriön yhteydessä toimivista erillisvirastoista koostuvan toimijan mahdollista perustamista.

Tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoja hallinnonalan pienten ja toiminnallisesti itsenäisten toimijoiden toimintojen kokoamiseksi yhteen hallinnollisesti siten, että hallinnonalalla toimivien erillisvirastojen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin säännöksiin pohjautuvaa varsin itsenäistä asemaa ei vaaranneta eikä niiden tehtäväkenttää tässä yhteydessä muuteta. Toimeksiannossa tarkoitettuja erillisvirastoja ovat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI, lapsiasiavaltuutettu, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Selvityshenkilö toteaa, että erillisvirastojen hallinto- ja tukitehtävien hoidon rakenne on perusteltua järjestää tavalla, joka korostaa erillisvirastojen riippumattomuutta poliittisesti ohjatusta ministeriöstä ja mahdollistaisi samalla tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan hallinto- ja tukitehtävien hoitamisen. Siten kaikki sellaiset hallinto- ja tukitehtävät tai niiden valmistelu, jotka on tarkoituksenmukaista siirtää oikeusministeriötä alemmalle hallinnon tasolle, siirretäisiin erillisvirastojen hallinnosta ja tukipalveluista vastaavalle virastolle. Samoin ne erillisvirastojen nykyisin hoitamat hallintotehtävät, jotka niiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta vaarantamatta voitaisiin tehdä mittakaavaetuja hyödyntäen keskitetysti, siirrettäisiin niin ikään hallintoasioista vastaavalle virastolle.

Selvityshenkilö esittää kahta vaihtoehtoista mallia erillisvirastojen yhteisten hallinto- ja tukitehtävien järjestämiseksi.

1. Emovirastomallissa tietosuojavaltuutetun toimisto muutettaisiin virastoksi, jonka itsenäinen hallintoyksikkö tuottaisi määrätyt hallinto- ja tukipalvelut kaikille erillisvirastoille.
2. Virastohotellimallissa erillisvirastojen hallinto- ja tukitehtävien hoitamista varten perustettaisiin kokonaan uusi virasto.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto

Selvityksen lähtökohtana on ollut, että erillisvirastojen hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoamista selvitettäisiin siten, ettei niiden itsenäistä asemaa vaarannettaisi, mutta toteutuessaan esitys kuitenkin johtaisi siihen. Tämä merkitsisi toisensuuntaista kehitystä kuin mihin kansainväliset toimijat, kuten Euroopan komissio ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, ovat suosituksissaan halunneet jäsenvaltioiden kehittävän tasa-arvoelinten asemaa.

Selvityksessä tulee voimakkaasti esiin tarve tietosuojavaltuutetun toimiston aseman kehittämiseen ja tietosuoja-asioiden korostaminen. Tämä ei voi olla peruste päätyä ratkaisuihin, joilla heikennettäisiin esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun itsenäisyyttä.  Lainvalvontaviranomaisena tasa-arvovaltuutettu ei voi – puolueettomuuttaan menettämättä – olla kiinteä osa samaa organisatorista kokonaisuutta, johon valvonta kohdistuu.

Virastojen erilaisuus huomioon ottaen keskittäminen ei johtaisi toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostamiseen, jollaisiin erilaisilla virastohankkeilla kerrotaan pyrittävän. Paitsi, että selvityksessä mainitut kollegiaaliset päätöksenteot vaarantavat virastojen itsenäisyyttä, selvityksessä mukana olevien virastojen erilainen tehtäväkenttä ja niissä oleva aivan erilainen asiantuntemus rajaavat sitä, mitä asioita kollegiaalisessa elimessä olisi järkevää käsitellä.

Hallintoasioiden keskittämisessä tuskin olisi saatavissa suuria keskittämishyötyjä, koska hallintoasioiden resurssointi erillisvirastoissa on nykyisellään pientä. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että lähtökohtana tulisikin pitää tiettyjen tukitehtävien keskittämistä ja henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvien asiantuntijapalveluiden saatavuuden turvaamista. Selvitystyössä olisikin ollut syytä haarukoida myös muita vaihtoehtoja (esimerkiksi joidenkin tehtävien siirtämistä oikeusministeriöstä Palkeisiin).

Henkilöstön aseman käsittely jää selvityksessä hyvin vähäiseksi. Siinä ei käsitellä esimerkiksi sitä, missä määrin mistäkin erillisvirastosta mahdollisesti siirtyisi henkilöstöä hallintovirastoon. On huomattava, että ainakin tasa-arvovaltuutetulla on hyvin vähän hallintotehtäviin osoitettuja työntekijöitä. Myös erillisvirastoissa tulee jatkossakin olla nimenomaisesti hallintotehtäviä hoitavaa henkilökuntaa.  Muutoin käy niin, että erillisvirastojen asiantuntijat joutuvat käyttämään nykyistä enemmän työaikaansa hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Tällöin se selvityksen lähtökohta, että pienet virastot voisivat keskittyä paremmin substanssitehtäviin, ei toteutuisi, vaan kävisi päinvastoin.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä.