Hyppää sisältöön

Ylioppilaskokeen uusiminen ja varusmiespalvelus (TAS 355/2011, annettu 01.10.2012)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, kohtelevatko ylioppilaskokeen uusimisesta annetut säännökset tyttöjä ja poikia yhdenvertaisesti ottaen huomioon, että asepalveluksen suorittaminen on pojille pakollista.

Ylioppilastutkinnon suorittamiselle on laissa asetettu aikaraja, koska ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin ja mahdollisimman varhaista jatko-opintojen aloittamista pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä tavoitteena. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Valtioneuvoston asetuksella säädetään mahdollisuudesta suorittaa tutkinto pitemmän ajan kuluessa silloin, kun pakollinen koe hylätään tai tutkinnon suorittaminen keskeytyy. Tutkinnon suorittaminen voidaan aloittaa myös alusta.

Pakollinen ylioppilaskoe voidaan ylioppilastutkintoa koskevan asetuksen mukaan uusia kaksi kertaa hylätyn kokeen suorittamista seuraavina kolmena tutkintokertana. Kokelas, joka on osallistunut yhteen tutkintokertaan ja ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi jatkaa tutkinnon suorittamista seuraavina kahtena peräkkäisenä tutkintokertana säilyttäen oikeutensa hylätyn kokeen uusimiseen siten, että menetettyjä kertoja ei lueta mukaan uusimiseen tarkoitettuihin tutkintokertoihin.

Ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun rinnastettava syy on ylioppilastutkintolautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden mukaan esimerkiksi vuoden pituisen varusmiespalvelun suorittaminen tai vuoden kestänyt sairaus. Koska asevelvollisuuden suorittaminen on otettu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa ohjeissa huomioon lain ja asetuksen asettamissa rajoissa, asiassa ei ole kysymys tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että asevelvollisuuden suorittaminen olisi hyvä ottaa lakeja säädettäessä sillä tavoin huomioon, että siitä aiheutuisi asianomaisille mahdollisimman vähän haittaa. Lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää perustuslain mukaan eduskunta ja kansalaisille laeissa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia voidaan muuttaa vain eduskunnan toimesta. Maanpuolustuksen järjestämisestä annettavien ja asevelvollisuutta koskevien säännösten valmistelu kuuluvat puolustusministeriön hallinnon alaan.

 

30.12.2012