Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Ylentämiseen liittyvä syrjintäepäily perhevapaan aikana (TAS 22/2019, annettu 25.9.2019)

Ylentämiseen liittyvä syrjintäepäily perhevapaan aikana (TAS 22/2019, annettu 25.9.2019)

A on pyytänyt tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa kielletyllä tavalla perhevapaan perusteella, kun häntä ei esimiehensä esityksen mukaisesti ole ylennetty hänen jäätyään perhevapaalle.

A:n esimies ja osastonjohtaja olivat esittäneet, että A ja hänen kollegansa ylennettäisiin. A oli jäänyt äitiysvapaalle, jonka alkamisen jälkeen työnantaja oli ilmoittanut A:lle, että hänen osaltaan ylennystä ei tulla viemään eteenpäin. A:n kollega puolestaan oli ylennetty suunnitellusti.

Asian arviointi

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että A ja hänen kollegansa eivät olleet asiassa sillä tavalla vertailukelpoisessa tilanteessa, että A:n kollegaa voitaisiin pitää verrokkihenkilönä tasa-arvolain mukaisen syrjintäepäilyn selvittämiseksi. A:lle ja hänen kollegalleen suunnitellut tehtävät olivat olleet sisällöltään erilaisia, eivätkä he siten olleet tavoitelleet samaa tehtävää.

A epäili, että häntä oli syrjitty tasa-arvolain vastaisesti perhevapaansa perusteella. Tällaisessa tilanteessa syrjintäepäilyn selvittämiseksi ei vaadita toista sukupuolta olevaa verrokkia, vaan vertailu voidaan tehdä suhteessa tilanteeseen, jossa A ei olisi ollut raskaana tai perhevapaalla. Työntekijää ei saa asettaa raskauden tai perhevapaiden vuoksi muita huonompaan asemaan. Syrjintäolettama syntyy, mikäli A on joutunut epäedulliseen asemaan perhevapaan perusteella ja hänet olisi ylennetty, jos hän ei olisi jäänyt perhevapaalle.

Hallituksen esityksessä 63/1992 on todettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvissä tilanteissa sekä tilanteissa, jossa henkilöllä on perheenhuolto­velvol­lisuuksia, siirtyy todistamis­velvol­lisuus työnantajalle heti, kun syrjintää epäillyt on osoittanut, että hän on joko raskaana tai että hänellä on lainkohdassa tarkoitettuja perheen­huolto­velvoitteita. Lisäksi on osoitet­tava työnantajan tienneen työn­tekijän raskaudesta tai perheen­huoltovelvoitteista.

Työnantaja on ilmoittanut A:lle hänen perhevapaansa aikana, ettei hänen ylentämistään ole hyväksytty. Työnantaja on ollut tietoinen A:n perhevapaasta, kun on päätetty, ettei hänen ylennystään viedä eteenpäin.

Työnantajan selvityksen mukaan yhtiön johto ei nähnyt toiminnallista tarvetta A:lle ehdotetulle tehtävälle organisaatiossa. Selvityksessä on todettu, että A:n osalta kyse olisi ollut vain tehtävänimikkeen muutoksesta. Työnantaja ilmoitti soveltaneensa vuoden 2018 alusta alkaen yhtiön sisällä standardisoituja tehtävän­vaativuusluokituksia. Selvityksen mukaan tehtävänvaativuusluokitukset edellyttävät, että A:lle suunnitellussa tehtävässä on oltava vastuu jostakin tiimistä. A:lle ehdotettu tehtävä ei tällaista vastuuta sisältänyt.

A:n näkemyksen mukaan hänen ylennyksensä ei olisi ollut toteutuessaan vain nimikemuutos. Lisäksi A totesi, että yhtiössä työskentelee kolme työntekijää samalla hänelle suunnitellulla nimikkeellä, eikä yhdelläkään heistä ole alaisia. A:n mukaan hänen ylennetyllä kollegallaan ei myöskään ole uudessa roolissaan esimiesvastuuta.  A myös katsoi, että tehtävänimikkeiden harmonisoinnin yhteydessä hänelle ehdotetun tehtävänimikkeen mukaisille työntekijöille muutoksia ei tehty. A totesi, että tehtävänvaativuusluokituksia koskeva asiakirja on yleis­luontoinen, eikä se sisällä vaatimusta tiimivastuusta. A:n mukaan nämä seikat osoittivat, ettei hänelle suunnitellulta tehtävältä vaadittu esimiesroolia.

Asianosaiset ovat esittäneet ristiriitaista selvitystä siitä, onko A:lle esitetylle tehtävälle ollut toimin­nallista tarvetta yhtiössä ja onko työnantajan soveltama tehtävän­vaativuus­luokitus edellyttänyt tehtävältä tosiasiallisesti esimies­vastuuta.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että A on asetettu perhevapaan perusteella epäedulliseen asemaan tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa kielletyllä tavalla. Asiassa syntyi olettama tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä. Syrjintäolettaman kumo­takseen työnantajan tulee kyetä osoittamaan menettelylleen muu, hyväksyt­tävä syy kuin perhevapaa. Syrjintäolettaman kumoamiseksi työnantajan tulisi siten näyttää, että edellä mainitut väitteet pitävät tosiasiallisesti paikkaansa.

Tasa-arvovaltuutettu antaa lausuntonsa asiakirjaselvitysten perusteella, eikä valtuutetulla ole mahdollisuutta ottaa kantaa näyttökysymyksiin. Näyttökysymyksiä asiassa ovat muun muassa edellä esitetyt seikat, joista asianosaiset ovat esittäneet ristiriitaista selvitystä. Näytön arviointi ja syrjintäasioiden lopullinen ratkaiseminen tapahtuu käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan mahdollisesti nostettavan hyvitys­kanteen käsittelyn yhteydessä.

06.11.2019