Uutiset

Takaisin

Yhtä suuret maajoukkuekorvaukset edistäisivät tasa-arvoa

Yhtä suuret maajoukkuekorvaukset edistäisivät tasa-arvoa

Tasa-arvovaltuutettu on arvioinut, onko Suomen Palloliiton ottelukohtaisia maajoukkuekorvauksia koskeva käytäntö tasa-arvolain mukainen. Palloliitto on maksanut miesten A-maajoukkueen pelaajille suurempia ottelukohtaisia maajoukkuekorvauksia kuin naisten A-maajoukkueen pelaajille. Tasa-arvovaltuutettu selvitti asiaa omana aloitteenaan Suomen Palloliitolta sekä naisten ja miesten A-maajoukkueiden kapteenistoilta pyytämiensä selvitysten pohjalta.

Erisuuruisiin maajoukkuekorvauksiin vaikuttaa taloudellinen tulos

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain noudattamista. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Kun arvioidaan nais- ja miespelaajien erilaisten ottelukohtaisten maajoukkuekorvausten mahdollista syrjivyyttä tasa-arvolain kannalta, arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on ottelukohtaisen maajoukkuekorvauksen maksamisen tarkoitus ja ovatko nais- ja miespelaajat samassa tai vertailukelpoisessa asemassa tähän tarkoitukseen nähden.

Suomen Palloliiton antamissa selvityksissä ottelukohtaisia maajoukkuekorvauksia perustellaan

1) pelaajien kannustamisella heidän toimiessaan maajoukkueessa ja

2) pelaajien palkitsemisella taloudellisen tuloksen tuottamisesta.

Siltä osin kuin ottelukohtaisessa maajoukkuekorvauksessa on kyse pelaajien kannustamisesta voittamaan otteluita heidän edustaessaan maataan maajoukkuetasolla, miesten ja naisten A-maajoukkueiden pelaajat ovat tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan vertailukelpoisessa tilanteessa. Tältä osin heitä tulisi kohdella samalla tavalla.

Suomen Palloliitolta saatujen selvitysten mukaan ottelukohtaisten maajoukkuekorvausten maksamisen tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut palkita pelkästään osallistumisesta maajoukkuetason peleihin, vaan myös pelaajien palkitseminen taloudellisesta tuloksesta. Palloliiton yksi tavoite on huolehtia varojen keräämisestä liiton toimintaan, joten korvausten maksamista taloudellisen tuotoksen perusteella voidaan pitää lähtökohtaisesti hyväksyttävänä.

Palloliiton selvityksen mukaan miesten A-maajoukkueen toiminnasta saatavilla tuloilla kustannetaan paitsi miesten A-maajoukkueen toiminta, myös pitkälti muiden maajoukkueiden toiminta. Lisäksi näitä tuottoja investoidaan poikien ja tyttöjen valmentajakoulutukseen ja pelaajakehitykseen. Naisten A-maajoukkueen toiminta on edelleen ollut taloudellisesti tappiollista. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että naisten ja miesten maajoukkueet eivät ole olleet vertailukelpoisessa tilanteessa suhteessa taloudellisen tuloksen tuottamiseen. Tältä osin erisuuruisten ottelukohtaisten maajoukkuekorvausten ei voida todeta rikkovan tasa-arvolain syrjintäkieltoa.

Palloliiton palkitsemisjärjestelmää on ottelukohtaisten korvausten osalta pidettävä läpinäkymättömänä, koska on vaikea tietää, mikä osuus korvauksista perustuu maajoukkuepelaajan asemaan ja mikä osuus taloudellisen tuloksen tuottamiseen. Tämä on omiaan herättämään epäilyjä syrjinnästä.

Yhtä suuret maajoukkuekorvaukset olisivat viesti naisten jalkapallon arvostuksesta

Suomen Palloliitto on sopinut miesten A-maajoukkueen pelaajien kanssa ns. solidaarisuuslisästä, jonka tarkoituksena on jakaa osa miesten A-maajoukkueen pelaajille mahdollisten palkintorahojen kautta tuloutuvista bonuksista naisten A-maajoukkueen pelaajille. Palloliitto on myös tukenut lahjakkaimpia naispelaajia esimerkiksi akatemiastipendillä, jollaista ei ole tarjolla miehille ja pojille, sekä ilmoittanut, että mahdollisimman monelle naisten A-maajoukkueen pelaajalle pyritään hakemaan Suomen Olympiakomitean urheilija-apuraha.

Tasa-arvovaltuutettu korostaa aktiivisen tasa-arvotyön merkitystä urheilussa ja liikunnassa. Urheilun lajiliitot pystyvät omalla esimerkillään vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla urheilua ja liikuntaa koskeviin asenteisiin ja käytäntöihin tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi. Palloliiton tasa-arvon edistäminen on tuottanut näkyviä tuloksia. Tyttöjen ja naisten harrastajamäärät ovat kasvaneet ja jalkapallon piirissä toimivien naisjohtajien ja naisvalmentajien määrä on lisääntynyt.

– Arvostan sitä pitkäjänteistä tasa-arvoa edistävää työtä naisten jalkapallon tason ja arvostuksen nostamiseksi, jota Suomen Palloliitto on vuosien ajan tehnyt. Maajoukkuekorvausten tasa-arvoistaminen olisi Palloliitolta selkeä kannanotto siitä, että naisten ja miesten jalkapallo on yhtä arvokasta ja tärkeää, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.

Valtaosa naisten liigan pelaajista ei saa palkkaa seuraltaan, mikä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa keskittyä jalkapalloon. Tämä heijastuu myös maajoukkueen toimintaan. Siksi maajoukkuekorvauksilla voidaan arvioida olevan naisten maajoukkueen pelaajille suuri taloudellinen merkitys. Naisten jalkapallon kehittymisellä ja maajoukkueen menestyksellä on merkitystä myös tyttöjen ja naisten jalkapalloharrastuksen kasvamiseen, millä lienee positiivinen vaikutus myös Suomen Palloliiton tulokehitykseen.

14.05.2019