Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Naisille suunnattu työvoimakoulutus (TAS 531/2018, annettu 7.6.2019)

Naisille suunnattu työvoimakoulutus (TAS 531/2018, annettu 7.6.2019)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, ovatko työvoimakoulutuksen valintaperusteet olleet naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) mukaisia, kun koulutuksen pääsyvaatimuksena on ollut naissukupuoli. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu on selvittänyt, onko yritys X:n menettely ollut tasa-arvolain mukaista työhönotossa työvoimakoulutuksen jälkeen.

Tapauksessa on ollut kyse yhteishankintakoulutuksen muodossa toteutetusta työvoimakoulutuksesta, jonka ELY-keskus on hankkinut yhdessä yritys X:n kanssa. Työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt opiskelijavalinnat koulutukseen kuultuaan yritys X:ää. Yritys X:n mukaan koulutuksen tavoitteena oli, että koulutettavista vähintään 80 % työllistyisi yrityksen palvelukseen koulutuksen jälkeen.

Yritys X:n selvityksen mukaan työvoimakoulutus oli luonteeltaan väliaikainen suunnitelmaan perustuva erityistoimi, jolla tähdätään tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseen yrityksessä. Koulutuksen tavoitteena on ollut rohkaista naisia hakeutumaan miesvaltaiselle alalle. Selvityksessä myös todettiin, ettei koulutuksen kohdentaminen naisille estä miehiä hakeutumasta yritykseen töihin eikä koulutuksen suorittaminen ei ole edellytys yrityksen palveluksessa työskentelemiseen.
 

Tapauksen arviointia

Työvoimakoulutuksen valintaperusteet

Asiassa on ensinnäkin ollut kysymys siitä, ovatko valintaperusteet työvoimakoulutukseen olleet tasa-arvolain mukaisia, kun kyseisen koulutuksen yhtenä pääsyvaatimuksena on ollut naissukupuoli.

Tasa-arvolain 8 b §:n mukaan oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että lain esitöiden (HE 195/2004 vp) perusteella voidaan todeta tasa-arvolain 8 b §:n olevan soveltamisalaltaan varsin laaja ja sen voidaan katsoa soveltuvan myös työvoimakoulutuksen muodossa järjestettävään koulutukseen. TE-toimiston tekemiä opiskelijavalintoja arvioitiin siksi tasa-arvolain 8 b §:n perusteella.

Tasa-arvovaltuutettu piti todennäköisenä työvoimakoulutuksen luonteen ja tarkoituksen huomioiden, että TE-toimiston lisäksi myös yritys X on ollut opiskelijavalinnassa keskeisessä roolissa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että siltä osin, kun työnantaja on osallistunut opiskelijavalintaan, tulee asiaa arvioida tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Kyseisen säännöksen mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että riippumatta siitä, mitä tahoa voidaan pitää vastuullisena opiskelijavalinnasta ja mitä tasa-arvolain säännöstä tällöin sovelletaan, tulee työvoimakoulutuksen toteuttamista arvioida tasa-arvolain 9 §:n 4 kohdan perusteella. Tasa-arvolain 9 §:n 4 kohdan mukaan sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei pidetä väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että kyseistä naisille suunnattua työvoimakoulutusta voitiin pitää edellä mainitun säännöksen kriteerit täyttävänä tasa-arvolain mukaisena hyväksyttävänä positiivisena erityistoimena. Kyse ei ollut jatkuvasta toimintapolitiikasta, vaan suunnitelmaan perustuvasta väliaikaisesta erityistoimesta, jolla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että kyseinen työvoimakoulutus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa parantamalla naisten asemaa työelämässä ja vähentämällä omalta osaltaan työmarkkinoiden sukupuolen mukaista jakautumista. Näin ollen opiskelijavalintaperusteet eivät olleet tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan ristiriidassa tasa-arvolain kanssa.
 

Työhönottomenettely työvoimakoulutuksen jälkeen

Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, onko työnantaja menetellyt tasa-arvolain mukaisesti työhönotossa työvoimakoulutuksen jälkeen.

Tasa-arvolaki mahdollistaa positiiviset erityistoimet, joita tulee tulkita yhtenevästi Euroopan unionin oikeuden kanssa. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että positiivinen erityiskohtelu on unionin oikeuden mukaista silloin, kun palvelussuhteeseen valittaessa etusijaa ei automaattisesti ja ehdottomasti anneta aliedustettua sukupuolta edustavalle hakijalle.

Yritys X oli todennut, että työvoimakoulutuksen suorittaminen ei automaattisesti takaa työllistymistä yhtiön palvelukseen. Selvityksen mukaan yrityksellä on tarve palkata 51 uutta työntekijää ja työvoimakoulutuksen suorittaminen antaa siihen osallistuneille tarvittavat valmiudet, jotta heille voidaan kaikkien edellytysten täyttyessä tarjota työsuhdetta avoimien tehtävien joukosta. Selvityksen mukaan loput noin 40 tehtävää täytetään kaikille avoimen perinteisen rekrytointiprosessin kautta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella oli siten jossain määrin epäselvää, miten perinteisen rekrytointiprosessin ulkopuolelle jäävät 11 avoinna olevaa paikkaa täytetään tai on täytetty. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että yritys X:n menettely on tasa-arvolain vastaista siinä tapauksessa, jos henkilöt otetaan tai on otettu avoinna oleviin palvelussuhteisiin automaattisesti sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet naisille tarkoitetun työvoimakoulutuksen.  Mikäli koulutuksen hyväksytysti suorittaneet naiset valikoituvat palvelussuhteeseen suoraan, kyseessä on tilanne, jossa sukupuoli on käytännössä automaattinen valintaperuste. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voisi syyllistyä tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan vastaiseen menettelyyn eli syrjintään työhönotossa.

 

14.06.2019