Hyppää sisältöön

Työmarkkinatuen uusi odotusaika perhevapaan jälkeen (TAS 438/17, annettu 14.6.2018)

Tasa-arvovaltuutettuun otettiin yhteyttä työmarkkinatuen odotusajan uudelleen asettamisesta vanhempainvapaan jälkeen.

Nainen oli hakenut ensimmäistä kertaa työmarkkinatukea, ja hänelle oli asetettu 21 viikon odotusaika, jonka jälkeen hän sai työmarkkinatukea. Nainen tuli työmarkkinatukea saadessaan raskaaksi ja jäi perhevapaille. Vanhempainvapaan jälkeen hän ilmoittautui työttömäksi. Kansaneläkelaitos (Kela) teki päätöksen uudesta 21 viikon odotusajasta, josta nainen on tehnyt valituksen.

Kelalta saadun selvityksen mukaan työttömyysetuuden saaminen edellyttää valmiutta ottaa vastaan kokoaikatyötä. Työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n mukaan työmarkkinatukea maksetaan 21 viikon odotusajan jälkeen. Odotusaikaa ei aseteta henkilölle, joka on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen.

Odotusaika alkaa yleensä työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Mikäli henkilö on ollut perhevapaan ajan rekisteröityneenä työttömäksi työnhakijaksi, odotusaikaa ei ole syytä tutkia, kun perhevapaa päättyy.

Odotusajan asettaminen on mahdollista monta kertaa saman henkilön kohdalla, jos henkilöltä puuttuu riittävä koulutus. Odotusaika ei siten ole vain kerran saman henkilön kohdalle tuleva asia. Käytännössä on melko yleistä, että etuudensaajat keskeyttävät syystä tai toisesta työnhakunsa, ja kun he rekisteröivät työnhakunsa uudelleen voimaan, odotusaika tutkitaan uudelleen.


Odotusaikaa koskevissa säännöksissä pitäisi ottaa perhevapaat huomioon

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää on eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi eri asemaan asettamista vanhempainvapaan perusteella.

Tasa-arvovaltuutetun tehtäviin ei kuulu lainkäytön ja lainsäädäntövallan valvonta. Tasa-arvovaltuutetulla ei ollut siten toimivaltaa ottaa kantaa yksittäiseen odotusajan määräämistä koskevaan Kelan päätökseen. Työttömyysturvalain soveltaminen odotusajan määräämisessä on kuulunut Kelan toimivaltaan ja sen päätöksestä on ollut valitusoikeus ensin työttömyysturvalautakuntaan ja sen jälkeen vakuutusoikeuteen. Työttömyysturvalain säännösten muuttaminen kuuluu eduskunnan toimivaltaan.

Tasa-arvovaltuutettu totesi kuitenkin, että olisi tärkeää selvittää, miten työttömyysturvalain odotusaikaa koskevissa säännöksissä voitaisiin ottaa paremmin huomioon perhevapaaoikeuksiaan käyttävien henkilöiden asema. Naiset käyttävät huomattavan suuren osan perhevapaista. Odotusajan uudelleen asettaminen tilanteessa, jossa työmarkkinoilta poissaolo on johtunut perhevapaaoikeuksien käyttämisestä, on yllättävä seuraus, joka aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia.

Yleensä lainsäädännössä perhevapaat on katsottu vaikutuksettomaksi ajaksi siten, että niiden käyttämisestä ei aiheudu kielteisiä seurauksia eri etuuksien saamiselle. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että perhevapaalla olevat henkilöt rekisteröityvät työttömiksi työnhakijoiksi vain uuden odotusajan välttämiseksi silloin, kun heidän aikomuksenaan ei ole olla tosiasiallisesti työmarkkinoiden käytettävissä, vaan hoitaa lastaan perhevapaalla.

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lakeja ja muita säännöksiä valmisteltaessa tulisi arvioida niiden sukupuolivaikutukset. Työttömyysturvalain säännökset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tasa-arvovaltuutettu antoi tämän lausuntonsa tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle mahdollisia toimenpiteitä varten.

28.09.2018