Uutiset

Takaisin

Työaikalailla voidaan helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista

Työaikalailla voidaan helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista

Tasa-arvovaltuutettu oli 15.1.2019 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana hallituksen esityksestä työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 158/2018 vp).

– Työaikalailla voidaan tukea perheystävällisiä työaikajärjestelyjä ja siten edistää tasa-arvoa, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.

Tasa-arvovaltuutetusta on hyvä, että työaikalakia uudistettaessa on otettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottaminen. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että erilaiset työntekijöiden tarpeista lähtevät työaikajoustot, kuten liukuvan työajan käyttömahdollisuuksien laajentaminen, työaikapankki ja joustotyöaika parantavat työntekijöiden mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Sen sijaan jaksotyön laajentaminen uusille aloille ja yötyön sääntelyn osittainen purkaminen eivät tue tätä tarkoitusta. On kuitenkin myönteistä, että tavallisissa tapauksissa perättäisten yötyövuorojen enimmäismäärää rajataan ja jaksotyössä vuorokausilepo pitenee.

– Kaikilla työntekijöillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyötyä joustavista työaikajärjestelyistä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan naisilla on ollut miehiä merkittävästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa, ja ero on hieman suurentunut, Maarianvaara huomauttaa.

Joustavat työaikajärjestelyt edellyttävät niihin sopivia päivähoitopalveluja. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ja myös alakoululaisille tarkoitettujen vuoropäivähoitopaikkojen riittämättömyys vaikeuttavat erityisesti epäsäännöllistä työaikaa ja vuorotyötä tekevien työntekijöiden asemaa ja osallistumista työmarkkinoille. Näissä epätyypillisissä palvelussuhteissa työskentelevissä on enemmän naisia kuin miehiä.

Vasta työaikalain mukaisten sopimismahdollisuuksien käyttäminen toteuttaa joustojen hyödyt tai haitat.

– Työnantajien ja työmarkkinajärjestöjen toimenpiteet ovat työaikojen määräytymisessä keskeisessä asemassa. On tärkeää seurata, miten työaikajoustot toteutuvat käytännössä.  Jos laki tulee tässä muodossa voimaan, lain vaikutuksia eri sukupuoliin tulee jälkeenpäin arvioida, Maarianvaara toteaa.

15.01.2019