Hyppää sisältöön

Transsukupuolisten ihmisten oikeus hedelmöityshoitoihin (TAS 297/2013, annettu 22.8.2013)

Tasa-arvovaltuutetun saamien ilmoitusten mukaan pareille, joissa toinen puolisoista on transsukupuolinen, ei ole annettu hedelmöityshoitoja transsukupuolisen henkilön omilla tai ulkopuolisen luovuttajan sukusoluilla. Tilanteissa on myös ollut epäselvyyttä siitä, kuuluuko hoitojen antaminen yksityisille vai julkisille terveyspalvelujen antajille.

Tasa-arvovaltuutetun kanta on, että hedelmöityshoitojen epääminen pareilta sen vuoksi, että toinen puolisoista on transsukupuolinen, asettaa heidät tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella.

Hedelmöityshoidoista annetun lain mukaan hedelmöityshoitoa voivat saada heteroparit, naisparit ja yksin elävät naiset. Hedelmöityshoitolaissa ei ole todettu, että hoidon antamisen esteenä olisi hoitoa saavan transsukupuolisuus. Se, voidaanko lapselle turvata hedelmöityshoitolaissa edellytetyllä tavalla tasapainoinen kehitys, on arvioitava transsukupuolisten henkilöiden ja heidän puolisoidensa kohdalla samoja periaatteita noudattaen kuin muidenkin hedelmöityshoitojen avulla vanhemmiksi haluavien kohdalla.

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva säännös liittyy vain juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin sukupuolen korjauksen yhteydessä, eikä sen voida tulkita ulottuvan vaikutuksiltaan sen laajemmalle. Sillä ei voida siten esimerkiksi perustella hedelmöityshoitojen antamatta jättämistä pareille, joissa toinen puolisoista on transsukupuolinen. Säännöstä ei voida tulkita laajentavasti senkään vuoksi, että sen voidaan katsoa olevan ristiriidassa perustuslain säännösten, kuten esimerkiksi henkilökohtaisen koskemattomuuden periaatteen toteutumisen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa työryhmän selvittämään tämän lain muutostarpeita. Työryhmä aloittaa toimintansa syksyllä 2013.

Kiireettömän hoidon perusteissa on suositus olla antamatta hedelmöityshoitoja julkisen terveydenhuollon puolella niissä tilanteissa, joissa lapsettomuuden taustalla on sterilisaatio. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että suositusta ei voida soveltaa, jos sterilisaatio on tehty transsukupuolisuuteen liittyen. Sterilisaatio ei ole transsukupuolisten henkilöiden oma valinta, sillä se on seurausta sairauden hoitoon annettavista lääketieteellisistä hoidoista tai se on tehty translaissa säädetyn juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytysten täyttämiseksi. Transsukupuolisten henkilöiden tilannetta ei voida rinnastaa muista syistä steriloitujen henkilöiden tilanteeseen.

 

 

02.09.2013