Uutiset

Takaisin

Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia

Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia

Kannanotto 17.5.2018 kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä (International Day Against Homophobia and Transphobia, IDAHOT)

Suomen nykyinen translaki asettaa useita ehtoja juridisen sukupuolen muuttamiselle. Laki vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä ja psykiatrista diagnoosia sekä 18 vuoden ikää. Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu katsovat, että laki rikkoo sukupuoltaan korjaavien henkilöiden oikeuksia.

Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi ratkaisussaan A.P., Garçon ja Nicot vs. Ranska  keväällä 2017, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on yhä ehtona sukupuolen juridiselle vahvistamiselle.

”Sukupuolen juridinen vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen saa omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavat henkilöpaperit. Myös tietojärjestelmät näyttävät silloin ihmisen sukupuolen oikein. Jos tämä tärkeä muutos viivästyy tai estyy kokonaan, henkilö kohtaa arjessaan jatkuvasti tilanteita, joissa hän altistuu syrjinnälle. Sujuva sukupuolen vahvistaminen tukee sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia”, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan yksi nykylain ongelmista on, että mahdollisuus korjata juridinen sukupuoli alaikäisenä on kokonaan kielletty. ”Nuori elää herkkää aikaa. Transnuorella on erityisen suuri riski vetäytymiseen, masentumiseen ja itsetuhoisuuteen. Viranomaisten pitäisi tukea nuoren identiteettiä, ei vetää mattoa alta. Sukupuolen juridista vahvistamista tulisi helpottaa ja tehdä se mahdolliseksi tietyin edellytyksin myös alaikäisille. Lapsen hyvinvointia tukee myös, että häntä kutsuttaisiin toivomallaan nimellä”, sanoo Kurttila.

”Nykyjärjestelmässä juridinen sukupuoli eli henkilötunnus on tarpeettomasti sidottu hoitojärjestelmän portinvartijarooliin”, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. ”Sukupuolen korjaushoidot tulee erottaa sukupuolen juridisesta vahvistamisesta ja vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista poistaa henkilötunnuksen muuttamisen ehdoista.”


Lisätiedot:
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, p. 0295 666 830
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, p. 0295 666 850
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, p. 0295666809

17.05.2018