Uutiset

Takaisin

Blogi: Suomi 2017: Synnytystalkoita ja raskaussyrjintää

Blogi: Suomi 2017: Synnytystalkoita ja raskaussyrjintää

Noin puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämäsyrjintään liittyvistä yhteydenotoista koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella (käytännössähän nämä asiat liittyvät yhteen). Raskaussyrjinnän voi ajatella olevan sukupuoleen perustuvan syrjinnän ydinaluetta: se liittyy nimenomaisesti naisiin ja vaikuttaa heidän uraansa ja asemaansa työelämässä.

Tasa-arvovaltuutettu teki viime talvena kyselyn palkansaajaliitoille raskaussyrjinnän yleisyydestä. Ilmiö oli tuttu myös liittojen jäsenpalvelussa: 46 % kyselyyn vastanneista liitoista (mukana niin nais- kuin miesvaltaisiakin ammattijärjestöjä) ilmoitti, että raskaussyrjintään liittyviä yhteydenottoja tulee vähintään viikoittain. Kolmasosa liitoista vastasi, että syrjintätapausten määrä on noususuunnassa. Suomen suurimmassa ammattiliitossa, Palvelualojen ammattiliitto PAMissa arvioitiin, että raskaussyrjintäyhteydenottoja tulee tuhatkunta vuodessa.

Raskaussyrjintä ilmenee sekä liittokyselyn että tasa-arvovaltuutetun omien tilastojen mukaan useimmin määräaikaisen palvelussuhteen keston rajoittamisena: kun määräaikainen työntekijä ilmoittaa raskaudestaan, ei uutta työsopimusta enää tehdä. Usein työsopimus tehdään päättymään samaan aikaan kuin äitiysloma alkaa, jotta työnantaja välttyisi äitiysvapaan palkan maksamiselta.

Määräaikaiset palvelussuhteet ovat naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä (naiset 18 % vs. miehet 13 %). Naisilla uusista palvelussuhteista kaksi kolmasosaa on määräaikaisia, miehillä alle puolet. Määräaikaisuuksien keskittymistä naisille perustellaan usein sillä, että naisvaltaisilla aloilla on paljon perhevapaita; kuitenkin määräaikaisista työsopimuksista vain kolmasosa tehdään sijaisuuden perusteella.

Raskaussyrjintä on sitkeä tasa-arvo-ongelma, joka jää helposti julkisen keskustelun ulkopuolelle. Siksi kampanjoimme parhaillaan raskaussyrjintää vastaan nostaaksemme teeman yhteiskunnalliseen keskusteluun. Raskaussyrjinnällä on selvä liittymäkohta myös juuri käynnistyneeseen perhevapaajärjestelmän uudistamiseen: jos perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin äitien ja isien välillä, naistyöntekijöihin liittyvä ”äitiysriski” pienenisi – ja tämä toivottavasti osaltaan vähentäisi raskaussyrjintää.

On tärkeää, että raskaussyrjintä ilmiönä tunnistetaan ja sen olemassaolo tunnustetaan. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt ja lainsäätäjä sekä muut sidosryhmät voivat miettiä keinoja, joilla ilmiöön puututaan. Tasa-arvolaki on ollut voimassa ja 30 vuotta ja laki kieltää yksiselitteisesti syrjinnän raskauden tai perhevapaan vuoksi. Vuosikymmeniä jatkunut naisten syrjiminen pitäisi 2010-luvun Suomessa saada loppumaan.

tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara
www.raskaussyrjinta.fi #raskaussyrjintä
 

09.10.2017