Suomen tasa-arvolaki on 20-vuotias

Tänä vuonna tasa-arvolaki on ollut voimassa 20 vuotta. Juhlan kunniaksi ilmestyy kirja "Tasa-arvolaki 20 vuotta". Kirjaan on haastateltu kaikki neljä tasa-arvovaltuutettua sekä joukko lain valmisteluvaiheessa mukana olleita. Haastattelut on tehnyt toimittaja Ritva Reinboth. Lisäksi kirjassa on YTT Raija Julkusen artikkeli yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksista sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta lain voimassaoloajalta.

Ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu oli Paavo Nikula, jonka toimikausi oli 1987-1991. Nikula loi pohjan tasa-arvotyölle. Hän osallistui myös vilkkaasti julkiseen keskusteluun ja loi kannanotoillaan suuntaa lain tulkinnalle.

Toinen tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi työskenteli erilaisissa samapalkka- ja työnarviointiprojekteissa jo ennen tuloaan tasa-arvovaltuutetuksi. Valtuutettuna hän toimi 1991-1994. Petäjäniemen aika oli kansainvälistymisen aikaa: silloin pidettiin Pohjoismainen Forum Turussa ja valmistauduttiinYK:n neljänteen naisten maailmankonferenssi, joka järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä.

Pirkko Mäkinen aloitti tasa-arvovaltuutettuna 1.1.1995, samana päivänä, jolloin Suomesta tuli EU:n jäsen. Samana päivänä tuli voimaan uudistettu tasa-arvolaki, jossa lainsäädäntöä yhdenmukaistettiin EU-säännösten kanssa. Vuosien kuluessa on osoittautunut, että EU direktiiveillään ja EY-tuomioistuin tulkinnoillaan on antanut selustatukea tasa-arvotyössä.

Vuodesta 2002 tasa-arvovaltuutettuna aloittanutta Päivi Romanovia ovat seuranneet samat teemat, joiden parissa hänen edeltäjänsäkin työskentelivät kuten samapalkkaongelmat, lasikattoilmiö ja määräaikaisten palvelussuhteiden suuri määrä. Toisaalta tasa-arvolain kokonaisuudistus uusine velvoitteineen on tuonut monia haasteita koko toimiston työhön.

YTT Raija Julkunen kirjoittaa artikkelissaan, että tasa-arvolaki on pääosin sukupuolineutraali laki, jonka tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä. Miehet ja naiset voivat vedota lakiin yhtäläisesti, jos uskovat joutuneensa sukupuolen nojalla syrjityiksi. Syrjinnän eston ohella lain tavoitteena on naisten aseman edistäminen työelämässä.

Julkusen mukaan oli merkittävää, että lain yhteydessä perustettiin valvontaviranomaiset, tasa-arvovaltuutettu toimistoineen ja tasa-arvolautakunta. Alkuvuosina tasa-arvovaltuutettu antoi vuosittain kirjallisia lausuntoja, neuvoja ja ohjeita parisataa ja suullisesti useita päivässä. Vuonna 2005 toimistoon tuli hieman yli 1200 yhteydenottoa, joista käsiteltiin vähän vajaat 1200.

27.02.2007