Uutiset

Takaisin

Selvitys sukupuolisyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä

Selvitys sukupuolisyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä

Tasa-arvovaltuutettu teetti vuonna 2009 Ihmisoikeusliitolla selvityksen tasa-arvolain soveltamisesta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ensiksikin kanne hyvityksen saamiseksi tasa-arvolain rikkomisen perusteella. Yleisten tuomioistuinten tasa-arvolakiin perustuvien juttujen osalta aineisto sisältää tapauksia vuosilta 2005–2008, joskaan aineisto ei kata aivan koko vuotta 2008. Suurimmat asiaryhmät olivat raskauteen ja äitiyslomaan, työhönottoon ja palkkaukseen liittyvät syrjintäepäilyt.

 

Käräjäoikeuksissa käsiteltiin tuona ajanjaksona vähän alle 70 tasa-arvolakiin perustuvaa riita-asiaa. Kanne hyväksyttiin hieman vajaassa kolmasosassa ja hyvityksen suuruus vaihteli keskimäärin välillä 5 000–9 000 euroa, kahdessa tapauksessa hyvitys oli 10 000 euroa tai suurempi. Lisäksi noin kolmanneksessa tuomioistuin vahvisti sovinnon, joka yleensä sisälsi myös kantajalle maksettavan hyvityksen, suuruudeltaan 750–11 000 euroa. Vähän runsas kolmasosa kanteista hylättiin ja muutamassa tapauksessa asia jätettiin tutkimatta. Hovioikeuksissa käsiteltiin vastaavana ajanjaksona yhteensä 20 tasa-arvolakiin perustuvaa riitaa ja korkein oikeus myönsi valitusluvan kahdessa tasa-arvolakiriidassa.

 

Vuoteen 2005 saakka tasa-arvolaissa oli syrjinnän yleiskiellon lisäksi vain työelämää koskeva syrjinnän erityiskielto, jonka rikkominen voi oikeuttaa hyvityksen saamiseen. Vuonna 2005 lakiin lisättiin myös oppilaitossyrjintää ja etujärjestöissä tapahtuvaa syrjintää koskevat erityiskiellot.

Toistaiseksi tasa-arvovaltuutetun tiedossa on kaksi tuomioistuimeen vietyä oppilaitosvalintaa koskevaa juttua, joista toinen on käsitelty hallintotuomioistuimessa.

 

Vuoden 2009 alusta tasa-arvolakiin lisättiin vielä tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa esiintyvän syrjinnän kielto. Tasa-arvovaltuutetun tiedossa ei ole yhtään hyvityskannetta, joka olisi nostettu tämän syrjintäkiellon rikkomisen perusteella. Sen sijaan tasa-arvovaltuutettuun otetaan usein yhtey ttä tavaroiden ja palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan liittyvän syrjintäepäilyn vuoksi. Vuosien 2008–2009 aikana valtuutetulle tuli noin 80 kirjallista aiheeseen liittyvää yhteydenottoa, joista osa koski useamman kuin yhden tavaroiden tai palveluiden tuottajan menettelyä. Toistaiseksi tasa-arvovaltuutetun näissä asioissa antamia kehotuksia syrjivien menettelyjen ja käytäntöjen muuttamiseksi on noudatettu niin, ettei valtuutetun ole tarvinnut viedä niitä tasa-arvolautakuntaan kieltopäätöksen saamiseksi.

 

Sukupuoleen perustuva syrjintä voi tulla yleisessä tuomioistuimessa käsiteltäväksi myös rikoslaissa kiellettynä työsyrjintärikoksena. Kuten tasa-arvolakiin perustuvien hyvityskanteidenkin yhteydessä myös rikoslain työsyrjintärikosta koskevissa kanteissa syrjintäepäily liittyi usein epäedulliseen kohteluun raskauden ja äitiysvapaan perusteella. Kun käräjäoikeuksissa tuli vuosina 2005–2008 vireille yhteensä 55 työsyrjintärikosjuttua, niistä 15:ssa kanne perustui raskauteen ja äitiysvapaaseen. Muutamassa tapauksessa kanteen perusteena oli epäily seksuaalisesta tai sukupuolisesta häirinnästä.

 

Tasa-arvoa koskeva riita voi mennä myös hallintotuomioistuimiin, jotka käsittelevät julkisoikeudellisia valitusasioita ja hallintoriita-asioita. Hallintotuomioistuimissa käsiteltiin vuosina 2005–2008 noin 120 tasa-arvolakiin perustuvaa asiaa. Niistä valtaosa koski virkanimityksiä. Näissä asioissa valittajana on varsin usein mies. Useimmissa tapauksissa nimityksiä ei katsottu lainvastaisiksi. Hallinto-oikeuksissa käsiteltiin myös joitain kunnallisten toimielinten kokoonpanoa koskevia valituksia, joissa arvioitiin tasa-arvolain kiintiösäännöksen noudattamista.  

 

Selvitys kokonaisuudessaan:

Tasa-arvolain soveltaminen oikeuskäytännössä vuosina 2005-2008 sekä työsyrjintärikospykälän soveltaminen oikeuskäytännössä vuosina 2000-2008.pdf (88.3 kt )  

 

26.06.2009