Uutiset

Takaisin

Remontissa olevan tasa-arvolain kummajaiset

Remontissa olevan tasa-arvolain kummajaiset

Päivi Romanov, Tasa-arvo 4/04

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tasa-arvolain kokonaisuudistukseksi. Hallitus esittää, että luottamusmies saisi palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä yksittäisen työntekijän palkkatietoja tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta. Tasa-arvovaltuutetun tulee toimittaa tiedot luottamusmiehelle viivytyksettä, viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Näin meneteltäisiin silloin, kun yksittäinen työntekijä, johon syrjintää epäilevä itseään vertaa, ei ole antanut lupaa palkkatietojensa kertomiseen.

Hallituksen mukaan tarkoituksena olisi edistää palkkasyrjintäepäilyn selvittämistä työpaikalla, mikä puolestaan vähentäisi tarvetta oikeusjuttuihin. Palkkatietojen saanti helpottuisi, koska sille on asetettu selkeä ja lyhyt määräaika. Edellytys palkkatietojen saamiseen olisi, että valtuutetun arvion mukaan syrjintäepäilyyn on perusteltua aihetta. Hallitus ei selvennä, mitä perustellulla aiheella tarkoitetaan. Palkkasyrjintää epäilevä työntekijä on jo nykyisen lainsäädännön nojalla saanut verrokkia koskevat palkkatiedot, jos hän on pyytänyt tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa asiasta. Käytännössä hän saa tiedot siinä yhteydessä, kun tasa-arvovaltuutettu pyytää syrjintää epäilevältä työntekijältä vastineen selvitykseen, jonka työnantaja valtuutetulle on antanut. Palkkasyrjintä epäilevä ei saa kertoa muille verrokkinsa palkkatietoja.

Ehdotettu menettely ei paranna yksittäisen palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeussuojaa. Se ei myöskään helpota syrjintäepäilyn selvittämistä. Syrjintää epäilevä joutuu edelleenkin turvautumaan viranomaiseen, luottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan välityksellä. Näin on ollut tähänkin saakka, mikäli verrokkityöntekijä on kieltänyt antamasta palkkaansa koskevia tietoja.

Voimassa oleva tasa-arvolaki antaa tasa-arvovaltuutetulle laajat oikeudet saada lainvalvontaa varten tarvitsemansa tiedot, viime kädessä sakon uhalla. Uhkasakkomenettelyyn ei ole tähän mennessä ollut tarvetta, ongelmana ei myöskään ole ollut tietojen saamisen hitaus.

Tasa-arvovaltuutettu on velvollinen noudattamaan hallintolain määräyksiä. Ne puolestaan edellyttävät osapuolten kuulemista ennen asian ratkaisemista. Jo tämä kuuleminen vie esityksessä määräajaksi asetetut kaksi kuukautta.

Pahimmillaan uudistus vaikeuttaisi ja pitkittäisi syrjintäepäilyn käsittelyä. Edelleenkin syrjintäepäily ratkaistaisiin lopullisesti tuomioistuimessa. Uudistus loisi jo noudatettavien käytäntöjen kanssa päällekkäisen hallinnollisen prosessin ja asettaisi valvontaviranomaiselle mahdottoman määräajan.

Tasa-arvovaltuutetun näkökulmasta esitys on siis järjetön. Säännöstä valmisteltaessa ei ole otettu huomioon jo voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä ymmärretty, mitä palkkausta koskevan syrjintäepäilyn käsittely viranomaisen näkökulmasta tosiasiallisesti tarkoittaa. Huomioon ei ole myöskään otettu sitä, minkälaisia työkaluja lain toimeenpanemiseksi valvontaviranomaisella on.

Sen sijaan esitys on hallituksen ja lainsäätäjän tasa-arvopoliittinen linjaus, joka muuttaisi tasa-arvovaltuutetun toimiston työn luonnetta. On muistettava, että Suomen tasa-arvolaki koskee koko yhteiskuntaelämää, ei ainoastaan työelämää. Tämän myötä myös tasa-arvovaltuutetun toimivalta ulottuu työelämän tilanteita huomattavasti laajemmalle alueelle.

20.12.2004