Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Rekrytointikonsulttien väliset palkkaerot (TAS 293/2018, annettu 26.8.2019)

Rekrytointikonsulttien väliset palkkaerot (TAS 293/2018, annettu 26.8.2019)

Rekrytointikonsultteina työskennelleet naistyöntekijä A ja hänen miespuolinen kollegansa B olivat aloittaneet työt yrityksessä samaan aikaan. A oli saanut aluksi yhdeksän kuukauden ajan pienempää palkkaa. Kollega B, joka toisin kuin A oli tietoinen heidän välisestään palkkaerosta, oli ehdottanut työnantajalle A:n palkan nostamista. Hän katsoi, että he tekevät A:n kanssa samaa työtä samanlaisin tuloksin. Työnantaja ei ensin suostunut palkkaeron poistamiseen, mutta suostui siihen sen jälkeen, kun mieskollega B oli ehdottanut tilanteen korjaamiseksi oman palkkansa laskemista ja A:n palkan nostamista. Näin he saivat jatkossa saman palkan.

Kun A tuli myöhemmin tietoiseksi, että hänen kollegansa B oli saanut yhdeksän kuukauden ajan korkeampaa palkkaa, hän katsoi tuleensa syrjityksi tasa-arvolain vastaisesti ja vaati työnantajalta palkanerotuksen maksamista tuolta ajalta. Kun asiassa ei onnistuttu samaan sovintoratkaisua, A toi palkkasyrjintäepäilynsä tasa-arvovaltuutetun käsiteltäväksi.

Asian arviointia

Sama tai samanarvoinen työ

Asiassa tuli ensin arvioitavaksi, tekivätkö A ja mieskollega B samaa tai samanarvoista työtä. Työnantaja vetosi siihen, että mieskollegalla oli suoritettavan työn kannalta relevantimpaa työkokemusta ja väitti, että hänet oli tämän vuoksi rekrytoitu vaativampiin tehtäviin kuin A. Työnantaja viittasi myös siihen, että mieskollegalle oli suunniteltu tulevaisuudessa vaativampi rooli yhtiössä.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi saamiensa selvitysten perusteella, että molemmat tekivät käytännössä samaa työtä. Tasa-arvovaltuutettu totesi myös, että arvioon siitä, oliko tehty työ samaa tai samanarvoista, ei vaikuta mahdollinen tulevaisuudessa toteutuva vaativampi tehtävänkuva. Lisäksi tuota vaativampaa roolia oli lopulta tarjottu myös A:lle. Koska työtehtävien erojen ei katsottu selittävän palkkaeroja, tuli arvioitavaksi, oliko työnantajalla ollut mieskollegan korkeammalle palkalle jokin muu, hyväksyttävä syy.

Oliko palkkaeroille hyväksyttävää syytä?

Erot aiemman työkokemuksen laadussa. Tasa-arvovaltuutettu tarkasteli lausunnossaan, voivatko erot aiemman työkokemuksen laadussa (ei siis pituudessa) olla hyväksyttävä peruste palkkaeroille samoissa tehtävissä toimivien työntekijöiden välillä heidän työsuhteensa alusta saakka, ja sitä, oliko tässä tapauksessa tällaista eroa olemassa. Saatujen selvitysten perusteella tasa-arvovaltuutettu katsoi, ettei A:n ja mieskollega B:n työkokemuksessa ollut työtehtävien suorittamisen kannalta laadullista eroa. Työkokemukseen liittyvät erot eivät olleet heijastuneet myöskään heidän työtehtävissään tai tulleet esiin tiimin työskentelytavoissa. Ne eivät olleet myöskään näkyneet asiakkuuksien tai toimeksiantojen jakautumisessa.

Taloudellisten voimavarojen niukkuus. Työnantajan mukaan rekrytointikonsultin tehtävässä aloitus oli budjetoitu vain yhdelle henkilölle, eikä palkkoja ollut ollut mahdollista korottaa vielä siinä vaiheessa, kun mieskollega ehdotti A:n palkan korottamista ensimmäisen kerran. Taloudellisten voimavarojen niukkuutta ei ole oikeuskäytännössä kuitenkaan pidetty hyväksyttävänä perusteluna sukupuolten välisille palkkaeroille.

Syrjivän palkkauksen korjaaminen. Työnantaja korjasi A:n ja mieskollega B:n välisen palkkaeron alentamalla B:n palkkaa ja nostamalla A:n palkkaa. Yksittäisessä palkkasyrjintätapauksessa tasa-arvolain mukainen keino korjata tilanne on syrjityn palkan nostaminen verrokin palkan tasolle, ei verrokin palkan alentaminen.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että A ja mieskollega B olivat tehneet samaa työtä eikä työnantaja ollut esittänyt hyväksyttävää syytä palkkaerolle. Tämän perusteella palkkaero katsottiin tasa-arvolain vastaiseksi. Viime kädessä asian arviointi tapahtuu kuitenkin mahdollisessa hyvitysoikeudenkäynnissä.

 

 

 

14.02.2020