Uuden hallituksen ohjelmaa Osallistava ja osaava Suomi on nyt lueskeltu ja analysoitu parin viikon ajan, myös tasa-arvovaltuutetun toimistossa. Yleisesti ottaen hallitusohjelmaan voi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta olla tyytyväinen. Tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana teemana: se luvataan huomioida budjetoinnissa, lakiesitysten ja hankkeiden sukupuolivaikutusten arvioinnissa sekä esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja EU-politiikassa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, mitä edesautetaan esimerkiksi laaja-alaisella tasa-arvo-ohjelmalla ja kattavalla seurantajärjestelmällä. Näiden yleisten tavoitteiden lisäksi hallitusohjelmassa on sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia lukuisia yksittäisiä kirjauksia. Myös sukupuolivähemmistöjä suoraan tai välillisesti koskevia kirjauksia löytyy eri puolilta hallitusohjelmaa.

Annoin viime vuoden lopulla eduskunnalle tasa-arvovaltuutetun ensimmäisen kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Kertomus piti sisällään myös suosituksia tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Suosituksen koskivat myös translain uudistamista ja intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä. Translakia koskevat suosituksen olivat seuraavat:

• vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on poistettava translain sukupuolen vahvistamisen edellytyksistä;
• sukupuolen vahvistamista koskeva sääntely on erotettava lääketieteellisistä arvioinneista, sukupuoliristiriidan diagnosoinnista ja lääketieteellisistä hoidoista;
• intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti tarpeeton sukuelinkirurgia on lopetettava.

Kertomuksessa annetut suositukset huomioitiin hallitusohjelmassa kauttaaltaan varsin hyvin, vaikka monet asiat tarkentuvatkin myöhemmän valmistelun aikana. Tämä koskee myös edellä mainittuja sukupuolen moninaisuutta koskevia suosituksiamme, jotka kaikki löytyvät hallitusohjelmasta. Erityisesti translain uudistaminen on vuosikausia ollut lukuisien kansalaisjärjestöjen tavoitteena, ja Ihmisoikeusvaltuuskuntakin otti asiaan kantaa joulukuussa 2017.

Kun vuosi sitten kirjoitin blogissani, että ”sukupuolivähemmistöjen aseman parantaminen ei ole tällä hetkellä niin korkealla poliittisen päätöksenteon agendalla kuin sen tulisi olla”, niin nyt tilanne näyttää parantuvan niin sukupuolivähemmistöjen aseman kuin yleisemminkin tasa-arvon kannalta.

Translain tulevien muutosten lisäksi transihmisten tilannetta auttavat niin viime vuonna voimaan tullut uusi etu- ja sukunimilaki kuin tuleva henkilötietojärjestelmän uudistaminenkin. Nimilaki mahdollistaa aiempaa vapaammat nimikäytännöt, ja henkilötunnuksesta aiotaan poistaa merkintä sukupuolesta.

Hallitusohjelmaan tehdyt kirjaukset translain uudistamisesta eivät toki ole täydellisiä. Erityisesti 18 vuoden ikäraja on aiheuttanut keskustelua. Edellä mainitussa Ihmisoikeusvaltuuskunnan kannanotossa vaaditaan tältä osin, että ”täysi-ikäisyyden kriteeriä tulisi myös selvittää säädösvalmistelussa ja harkita poistettavaksi sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa ottaen huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja lapsen etu.” Myös tasa-arvovaltuutettu on Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen, ja seisomme tämän vaatimuksen takana.

Vaikka tekemistä siis edelleen riittää, viestivät hallitusohjelman kirjaukset sellaisesta tahtotilasta, että translain korjaaminen ihmisoikeudet turvaavaksi on mahdollista lähitulevaisuudessa. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että niin myös tapahtuu.

Iloista ja toiveikasta Pride-viikkoa kaikille!