Hyppää sisältöön

Poikien ympärileikkaukset (TAS 143/2016, annettu 23.8.2016)

Tasa-arvovaltuutettuun otettiin yhteyttä korkeimman oikeuden (KKO) antamista ennakkopäätöksistä koskien poikien ympärileikkauksia. KKO:n mukaan ratkaisut täydentävät sen aiempaa linjausta, jonka mukaan ”muusta kuin lääketieteellisestä syystä tehty pojan ympärileikkaus sinällään täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, mutta ei ole rangaistava tilanteessa, jossa sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena”. Yhteydenottaja piti tilannetta räikeästi epätasa-arvoisena, sillä tyttöjen silpominen ei ole edes KKO:n mukaan hyväksyttävää.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Tasa-arvolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 57/1985) mukaan tasa-arvovaltuutetun valvonnan ulkopuolelle jäävät kuitenkin lainsäädäntövallan käyttö ja lainkäyttö. Tasa-arvovaltuutetulla ei siten ole toimivaltaa puuttua tuomioistuinten ratkaisuihin. Perustuslain mukaan ylimmät tuomioistuimet valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan. Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri ja oikeusasiamies valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on 30.11.1999 antamassaan päätöksessä todennut, ettei hän pidä julkisessa terveydenhuollossa suoritettuja poikien ympärileikkauksia selkeästi lainvastaisina. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan suostumukseen kykenemättömien pienten poikalasten ympärileikkaus ilman lääketieteellistä perustetta on kuitenkin oikeudelliselta kannalta arvioituna erittäin kyseenalaista.

KKO on 17.10.2008 antamassaan ratkaisussa käsitellyt pojille ei-lääketieteellisin perustein tehtyjä ympärileikkauksia. Verratessaan pojille ei-lääketieteellisin perustein suoritettuja ympärileikkauksia tytöille suoritettaviin ympärileikkauksiin korkein oikeus totesi, että tyttöjen ympärileikkaus tosiasiassa merkitsee heidän sukuelintensä silpomista ja on siten selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritettu pojan ympärileikkaus. Korkeimman oikeuden mukaan tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä, eikä sitä ole perusteltua rikosoikeudellisessa arvioinnissa rinnastaa poikien ympärileikkaukseen.

KKO antoi 31.3.2016 kaksi ratkaisua poikien ympärileikkauksista, jotka täydensivät KKO:n aikaisempaa linjausta, jonka mukaan muusta kuin lääketieteellisestä syystä tehty pojan ympärileikkaus täyttää sinällään pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, mutta ei ole rangaistava tilanteessa, jossa sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena. KKO totesi lisäksi, että Suomessa ei ole muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla tehtävää ympärileikkausta koskevaa nimenomaista lainsäädäntöä. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kysymyksestä suosituksen, se ei korkeimman oikeuden mukaan poista ympärileikkaukseen liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi suositusta rikkoneiden henkilöiden rangaistusvastuusta.

Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen sääntelyä on valmisteltu vuodesta 1999 asti. Silloin valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE pohti poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen eettisiä näkökohtia.  Vuonna 2003 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen lainsäädäntötarvetta Suomessa ja esitti lakia poikien ympärileikkauksesta. Hallitus ei kuitenkaan valmistellut asiaa pidemmälle.

Vuonna 2013 pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut hyväksyivät yhteisen kannanoton, jonka mukaan poikien tulisi saada itse päättää mahdollisesta ympärileikkauksestaan. Vuonna 2015 Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esitti, että Suomeen säädettäisiin laki, joka kieltäisi pienten poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Lapsiasiavaltuutettu teki 8.10.2015 asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 23.2.2015 uuden ohjeen poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista. Ohjeen mukaan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus voidaan tehdä alle 18-vuotiaalle pojalle tietyin edellytyksin. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että toimenpide tehdään turvallisissa olosuhteissa.

Lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Lakimuutokset on mahdollista saattaa eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä, kansanedustajan lakialoitteella tai kansalaisaloitteella. Lakimuutoksia hallituksessa valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä on tärkeää arvioida niiden vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä sukupuolten tasa-arvoon. 

13.09.2016