Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistus tilintarkastajien hyväksymisedellytysten säilyttämisestä perhevapaan jälkeen (TAS 300/2019, annettu 22.11.2019)

Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistus tilintarkastajien hyväksymisedellytysten säilyttämisestä perhevapaan jälkeen (TAS 300/2019, annettu 22.11.2019)

Tasa-arvovaltuutettu on selvittänyt omana aloitteenaan, onko Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistus KHT- tilintarkastajan hyväksymisen lakkauttamisesta tilintarkastajan ollessa poissa tilintarkastajan ammattitaitoa ylläpitävistä tehtävistä yhdenmukainen tasa-arvolain kanssa. Tasa-arvovaltuutetulle saapuneen yhteydenoton mukaan Patentti- ja rekisterihallitus ohjeistaa KHT-tilintarkastajia lakkauttamaan auktorisointinsa perhevapaan ajaksi ja tämän jälkeen anomaan hyväksymisen palauttamista. Jos auktorisointia ei lakkauteta, myös perhevapaan aikana tulee täyttää kaikki vaatimukset KHT- tilintarkastajan hyväksymisen edellytysten säilyttämiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kolmen vuoden seurantajaksolla.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi selvityksen Patentti- ja rekisterihallitukselta. Patentti- ja rekisterihallitus ilmoitti selvityksessään muun muassa, että se valvoo tilintarkastajan ammattitaidon säilymistä. Patentti- ja rekisterihallitus viittasi tilintarkastuslakiin, jonka mukaan tilintarkastaja on velvollinen pitämään yllä ja kehittämään ammattitaitoaan. Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeen mukaan HT-, KHT-, JHT- ja JHTT- tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää, että tilintarkastaja suorittaa tietyn määrän lakisääteisiä tilintarkastustehtäviä tai näihin rinnastettavia tehtäviä sekä hankkii tietyn tuntimäärän koulutusta kolmen vuoden seurantajakson aikana. Minkäänlaista poissaoloa työtehtävistä esimerkiksi perhevapaiden käytön, sairasloman, varusmiespalveluksen, ulkomaankomennuksen tai muissa tehtävissä työskentelyn vuoksi ei selvityksen mukaan oteta huomioon valvottaessa edellytysten täyttymistä.

Asian arviointia

Tasa-arvovaltuutettu arvioi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistusta tasa-arvolain 7 §:n syrjinnän yleiskiellon kannalta.

Tasa-arvovaltuutettu arvioi ensin, asettavatko tilintarkastajille asetetut työ- ja kouluttautumisvaatimukset perhevapaan vuoksi työstä poissa olevan tilintarkastajan siinä määrin eri asemaan suhteessa työssä keskeytyksettä käyvään tilintarkastajaan, että kyse voisi olla tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä. Tasa-arvolain esitöiden mukaan syrjintänä ei ole pidettävä menettelyä, jonka vaikutuksesta henkilö joutuu tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla eri asemaan, jos syntynyt ero on vähäinen.  

Perhevapaaoikeuttaan käyttävällä tilintarkastajalla on lyhyempi aika hänelle asetettujen työnteko- ja kouluttautumisvaatimusten täyttämiseen kuin sellaisella tilintarkastajalla, joka ei ole ollut poissa työstä. Saadun selvityksen perusteella työnteko- ja kouluttautumisedellytysten täyttyminen ei kuitenkaan edellytä täysipäiväistä työskentelyä koko kolmen vuoden seurantakauden aikana. Perhevapaan käyttäminen ei siten automaattisesti tarkoita sitä, ettei tilintarkastaja voisi täyttää hyväksymisensä edellytyksiä kullakin seurantajaksolla. Esimerkiksi täysimääräisen äitiysvapaan pitämisen negatiivinen vaikutus tilintarkastajan mahdollisuuksiin täyttää vaaditut työ- ja koulutusmäärävaatimukset oli tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan niin vähäinen, ettei kyse tältä osin ollut tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä. Samalla tavoin tasa-arvovaltuutettu arvioi isyysvapaan vaikutusta.

Tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan tilintarkastajan mahdollisuuksiin täyttää hyväksymisen edellytykset vaikuttaa ennen kaikkea se, miten tilintarkastaja käyttää vanhempain- ja hoitovapaaoikeuttaan. Näiden vapaiden vaikutus tilintarkastajan tosiasiallisiin mahdollisuuksiin täyttää hänelle asetetut työnteko- ja kouluttautumisvaatimukset riippuu taas kussakin tapauksessa perhevapaiden kokonaispituudesta sekä järjestämistavasta. Vanhempain- ja hoitovapaiden käytön ei tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan voida kaikissa tilanteissa katsoa olennaisesti vaikuttavan tilintarkastajan työnteko- ja kouluttautumisvaatimusten täyttymiseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen selvityksen mukaan tähän mennessä työnteko- ja kouluttautumisvelvoitteita laiminlyöneelle tilintarkastajalle ei ole aiheutunut laiminlyönnistään mitään seuraamuksia. Selvityksen mukaan tilintarkastajalla on myös useassa vaiheessa mahdollisuus korjata menettelyään, mikäli työnteko- ja kouluttautumisvaatimukset eivät tietyllä seurantajaksolla ole täyttyneet. Näiden vaatimusten laiminlyönnistä ei siten aiheudu välittömästi esimerkiksi tilintarkastajan hyväksymisen peruuttamista. Tilintarkastaja voi myös etukäteen ennakoida pidempää poissaoloaan työelämästä lakkauttamalla tilintarkastajan hyväksymisensä. Tällöin hänen ei edellytetä täyttävän tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitämiselle asetettuja vaatimuksia eikä hänellä ole muita tilintarkastajan velvollisuuksia, kuten vuosittaisia tilintarkastajamaksuja. Tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan tilintarkastajalle työ- ja kouluttautumisvaatimusten laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset olivat varsin vähäisiä.

Saadun selvityksen perusteella tasa-arvovaltuutettu katsoi, että ainakaan useimmissa tapauksissa perhevapaata käyttävää tilintarkastajaa ei aseteta muihin tilintarkastajiin verrattuna siinä määrin eri asemaan, että kyse olisi tasa-arvolaissa tarkoitetusta syrjinnästä.

Tasa-arvovaltuutettu arvioi lopuksi asiaa myös siitä näkökulmasta, että tilintarkastajan eri asemaan asettamisen vanhempain- tai hoitovapaan käyttämisen perusteella arvioitaisiin olevan vähäistä suurempaa.

Vaatimus tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä perustuu tilintarkastuslakiin. Tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitämistä voitiin pitää sellaisena hyväksyttävänä tavoitteena, jonka perusteella perhevapaan vuoksi pois työtehtävistä oleva tilintarkastaja voidaan asettaa eri asemaan kuin työssä oleva tilintarkastaja.

Tasa-arvovaltuutettu myös katsoi, että ammattitaidon ylläpitämisen voitiin perustellusti katsoa edellyttävän, että henkilö konkreettisesti työskentelee ja kouluttautuu tietyn vähimmäistuntimäärän kolmen vuoden seurantajaksolla. Tätä tuki myös se Patentti- ja rekisterihallituksen selvityksessä mainittu seikka, että tilintarkastajien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Tilintarkastajan hyväksymiselle asetettua edellytystä tietyn työnteko- ja kouluttautumismäärän saavuttamisesta kolmen vuoden seurantajaksolla oli pidettävä aiheellisena ja tarpeellisena suhteessa tavoitteeseen eli tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitämiseen. Perhevapaata käyttävälle tilintarkastajalle aiheutuvat seuraukset eivät myöskään olleet suhteettomia mainittuun tavoitteeseen nähden.

Näillä perusteilla tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeistusta ja tämän mukaista valvontamenettelyä ollut pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä.

17.12.2019