Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Naisten ja miesten erilainen kohtelu armeijassa (TAS 216/2016, annettu 20.10.2016)

Naisten ja miesten erilainen kohtelu armeijassa (TAS 216/2016, annettu 20.10.2016)

Tasa-arvovaltuutetulta pyydettiin kannanottoa naisten ja miesten erilaiseen kohteluun armeijassa. Yhteydenottajan mukaan naiset saavat erikoiskohtelua siten, että naisten ei tarvitse leikata hiuksiaan, he saavat miehiä enemmän oikeuksia käydä suihkussa ja heille on oma pukuhuone ja wc. Lisäksi naiset saavat miehiä paremmat kengät ja suuremman päivärahan, he saavat pestä pyykkiä miehiä useammin eikä heidän tarvitse kantaa retkillä samoja varusteita kuin miesten.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi asiassa selvitystä puolustusvoimien pääesikunnalta. Pääesikunnalta ei kuitenkaan pyydetty selvitystä hiusten pituuteen eikä varusrahaan liittyen, koska tasa-arvovaltuutettu on antanut niistä aiemmin lausuntoja, joiden yhteydessä saatuja selvityksiä voidaan hyödyntää tässä lausunnossa.

Pääesikunnan selvitys

Pääesikunnan oikeudellinen osasto selvitti asiaa pääesikunnan koulutusosastolta. Koulutusosaston mukaan yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO 2009) huomioidaan naisten hiusten pituutta ja majoittamista koskevat asiat. Muilta osin sotilaan asemaan ja käyttäytymiseen liittyvät säännöt ovat samat molemmille sukupuolille.

Selvityspyynnössä esitetyn kaltaiset asiat ratkaistaan joukko-osastoissa, joissa käytännöt saattavat vaihdella. Pääesikunta on selvittänyt joukko-osastojen käytäntöjä tiedustelemalla niistä kolmen osaston oikeusupseerilta.

Pääesikunnan mukaan ei ole syytä epäillä, että puolustusvoimissa meneteltäisiin lain tai syrjintäkieltojen vastaisesti edellä mainittujen naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevien käytännön järjestelyjen osalta. Mitä tulee naisten erilaiseen kohteluun joidenkin käytännön järjestelyjen osalta, niillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen aiheellisin ja tarpeellisin keinoin.

Asian arviointi

Hiusten pituus

Yleisen palvelusohjesäännön mukaan miesten hiukset on pidettävä lyhyeksi ja siistiksi leikattuna, puhtaana ja siistiksi kammattuna. Naisten hiusten pituutta ei yleisesti rajoiteta, mutta palveluksessa hiukset on pidettävä siististi päätä vasten sidottuna siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle, eivätkä ne haittaa palvelusta. Tietyissä tehtävissä naisten hiusten pituudelle tai käytettäville hiuspidikkeille voidaan asettaa lisävaatimuksia palvelusturvallisuuden varmistamiseksi.

Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, ettei hiusten pituutta koskevaa ohjeistusta ole mielekästä tarkastella muusta sotilaan ulkoasua koskevasta ohjeistuksesta irrallaan. Oikeusasiamies ei ole pitänyt palvelusohjesäännön määräyksiä ja niiden perusteella annettuja yksityiskohtaisia ohjeita tältä osin kokonaisuutena naisten ja miesten tasa-arvoa loukkaavina. Oikeusasiamiehen mukaan ero puolustusvoimien naisten ja miesten hiuksia koskevissa määräyksissä ei ole käytännössä suuri. Oikeusasiamies on todennut, että naiset keskimääräistä useammin joutuvat sotilaan rooliin sopeutuessaan alistumaan suurempiin ulkonäköä ja sukupuoli-identiteettiä koskeviin vapaudenrajoituksiin kuin miehet (Oikeusasiamiehen päätös 58/4/1999).

Myös tasa-arvovaltuutettu on lausunnoissaan katsonut, etteivät puolustusvoimien antamat varusmiespalvelusta suorittavien hiuksia koskevat määräykset kokonaisuutena tarkastellen aseta miehiä siinä määrin epäoikeudenmukaiseen ja epäedulliseen asemaan naisiin verrattuna, että kysymyksessä olisi tasa-arvolaissa kielletty syrjintä (muun muassa lausunnot TAS/411/2013, TAS/210/2013, TAS/329/2011, TAS/372/2009 ja TAS/241/2009). Toisaalta tasa-arvovaltuutettu on jo pitkään todennut, että sotilasviranomaisten harkintavalta sotilaiden pukeutumis- ja ulkoasuasioissa mahdollistaa haluttaessa joustavan mukautumisen yhteiskunnan arvojen ja odotusten muuttumiseen. Yleiset sukupuolten ulkonäköä koskevat käsitykset ovat suomalaisessa yhteiskunnassa muuttuneet siten, ettei hiusten pituus enää liity sukupuoleen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Olisi positiivista, jos tämä seikka tultaisiin ottamaan huomioon myös sotilaan ulkonäköä koskevissa ohjeistuksissa.

Päiväraha ja varusraha

Tasa-arvovaltuutettu on antanut päivärahaa koskevan lausunnon 1.4.1997 (Dnro 26/51/95). Tuolloin pääesikunta on todennut, että naisille maksettava varusraha on korvausta sellaisesta henkilökohtaisesta varustuksesta, jota ei järjestetä puolustusvoimien puolesta. Tällaisia korvattavia varusteita ovat siteet, alushousut ja liivit. Vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien naisten pienen lukumäärän johdosta ei puolustusvoimien kannalta ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellista hankkia tällaista erityisvarustusta varusvarastoilla jaettavaksi. Selvityksessä todetaan, että kyseessä ei naisten osalta ole miehille annettavaa päivärahaa korkeampi päiväraha, vaan korvaus niistä varusteista, jotka jäävät asianomaisen itsensä hankittavaksi. Tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei naisten varusrahan maksamisessa siten ole kyse syrjinnästä sukupuolen perusteella.

Pyykinpesu

Lausuntopyynnössä esitettiin naisten saavan erikoiskohtelua, kun he saavat käydä pesemässä pyykkiä miehiä useammin. Pääesikunnan mukaan naisille on varattu mahdollisuus pestä pyykkiä kasarmilla, jotta naiset voivat pestä varusrahalla hankittavia vaatteita (alushousut ja rintaliivit). Näitä varusteita ei voi pesettää varusvaraston kautta.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei saadun selvityksen perusteella asiassa ole kyse tasa-arvolain tarkoittamasta syrjinnästä, vaan pyykinpesun järjestämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oma pukuhuone ja wc

Lausuntopyynnössä tuotiin esiin, että naisille on armeijassa oma pukuhuone ja vessa. Pääesikunnan mukaan erillisillä wc-, suihku-, majoitus- ja pukeutumistiloilla suojataan sekä naisten että miesten yksityisyyttä. Pääesikunnan mukaan tämä vastaa yhteiskunnassamme vallitsevaa käytäntöä erillisten saniteetti- ja majoitustilojen järjestämisestä naisille ja miehille.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että yleiset häveliäisyyssyyt voivat olla hyväksyttävä peruste järjestää naisille ja miehille omat pukuhuoneet ja wc-tilat. Tältä osin kyse ei siten ole tasa-arvolain vastaisesta eri asemaan asettamisesta sukupuolen perusteella.

Suihkussa käyminen

Pääesikunnalta saadun selvityksen mukaan naisilla ei lähtökohtaisesti ole enemmän oikeuksia käydä suihkussa. Tietyissä tilanteissa, kuten harjoituksissa, naisille on voitu järjestää ylimääräisiä peseytymismahdollisuuksia. Toisaalta harjoituksissa sekä miehet että naiset voivat pyytää lupaa ylimääräiseen peseytymiseen.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että lähtökohtaisesti miehiin ja naisiin tulee soveltaa samoja käytäntöjä suihkussa käynnin suhteen. Kuitenkin joissain tilanteissa hygieniasyyt voivat olla hyväksyttävä syy järjestää naisille tilaisuus päästä suihkuun. Lisäksi koska miehillä on myös tarvittaessa oikeus pyytää lupaa ylimääräiseen peseytymiseen, ei saadun selvityksen perusteella asiassa ole kyse eri asemaan asettamisesta sukupuolen perusteella.

Kengät

Saadun selvityksen mukaan naisilla ja miehillä on samat jalkineet. Naisten kengät saattavat olla miesten kenkiä paremmassa kunnossa, koska naisten yleensä käyttämät pienemmät kengänkoot ovat vähäisemmässä käytössä kuin miesten yleisimmät kengänkoot.

Saadun selvityksen perusteella tasa-arvovaltuutettu toteaa, että koska naisilla ja miehillä on käytössä samat kengät, heitä ei kohdella eri tavoin sukupuolensa perusteella.

Varusteiden kantaminen

Pääesikunnan antaman selvityksen mukaan naisilla ei ole erivapauksia varusteiden tai suorituskykyvaatimusten suhteen. Tietyissä tilanteissa kaikkein pienimmälle henkilölle ei välttämättä anneta kaikkein raskaimpia kantamuksia, mikä pätee sekä naisiin että miehiin.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että kun samaa käytäntöä sovelletaan naisiin ja miehiin, kyseessä ei ole tasa-arvolaissa tarkoitettu syrjintä sukupuolen perusteella. Jos kantamuksia jaetaan henkilön koon perusteella, ei erottavana tekijänä ole henkilön sukupuoli vaan tämän fyysiset ominaisuudet.

Yhteenveto

Yhteenvetona tasa-arvovaltuutettu totesi, että saadun selvityksen perusteella asiassa ei ollut kyse tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä eikä lausuntopyyntö antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin tasa-arvovaltuutetun taholta.

31.12.2016