Uutiset

Takaisin

Naiseus - työelämän ikuinen ongelmako

Naiseus - työelämän ikuinen ongelmako

Päivi Romanov, tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvon kestoaiheet puhuttivat kuluneena kesänä. Taas todettiin, että lasten saanti on naisten "handicap" työelämässä, isät eivät viihdy lastensa kanssa kotona, ja että naisten edustus yhteiskunnan näkyvimmillä paikoilla on edelleen kehno. Vaikka aiheet ovat moneen kertaan kommentoituja, mieli tekee sanoa jotakin. Jälleen kerran.

Turun Sanomia kustantavan TS-yhtymän toimitusjohtaja Keijo Ketonen kohahdutti toteamuksellaan, että "elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Tässä on se suurin este. Kun valitset jonkun nuoren naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa." (HS 2.6., IS 29.6.) Innostuipa joku keskustelun kuluessa nimittämään naisia lapsentekoautomaateiksi. Jo yksin sanavalinnat kertovat paljon. Miesten rooli siis on tehdä lapsia, joita naiset sitten saavat. Ja tämä on este. Nuori nainen on heti jäämässä äitiyslomalle. Eikä lehti pärjää ilman vastaavaa päätoimittajaa.

Tuollaisella logiikalla voisi jatkaa loputtomiin: lapset eivät koulussa opi ilman opettajaa, ja potilaat kuolevat ilman hoitajia. Hallituskaan ei tee päätöksiä ilman ministereitä, eikä korkein oikeus toimi ilman presidenttiä. Näihin tehtäviin ei siis voisi palkata tai nimittää naista. Kuitenkin peruskoulun opettajista valtaosa on naisia, ja hoitoala on naisvaltainen. Onpa hallituksen ministerikin silloin tällöin saanut vauvan, ja korkeimman oikeuden presidentiksi on kelpuutettu nainen. Lieneekö suurta sanomalehteä kustantavan yhtiön toimitusjohtaja lakannut seuraamasta aikaansa jo viime vuosituhannen puolella?

Toimitusjohtajan lausuma herätti jälleen pohtimaan sitä ristiriitaa, joka naiseen ja naisena olemiseen liitetään. Yhtäältä nuoria naisia moititaan nykypäivänä siitä, että he ovat itsekeskeisiä ja mukavuudenhaluisia eivätkä siksi tee lapsia. Toisaalta heitä parjataan äitiyslomalle ja perhevapaalle jäämisestä. Ikäsyrjintäkin näyttää alkavan naisten kohdalla miehiä varhaisemmalla iällä. Toimitusjohtaja ei näköjään ajatellut, että työelämässä kokemuksen kannuksia hankkinut keski-ikäinen nainen voisi kelvata päätoimittajaksi.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? On surullista, oikeastaan käsittämätöntä, että nainen työelämässä näyttäytyy ongelmana nyky-Suomessa, jossa koko yhteiskunta rakentuu osaltaan naisten hyvän koulutustason ja työssäkäynnin varaan. Siitäkin huolimatta, että monien meidän keski-ikäisten isoäidit ovat jo viime vuosisadan alussa puurtaneet työelämässä rakentaen myös nykyisten päätoimittajien ja toimitusjohtajien lapsuuden yhteiskuntaa. Toimitusjohtajan ajattelutavan mukaan lapset ovat edelleenkin vain naisten juttu, miehen rooliksi jää niiden "tekeminen". Eikö tällainen käy jo miesten itsetunnolle?

Perhevapaita kartoittavat tilastot kertovat samansuuntaista viestiä naisten ja miesten roolijaosta yhteiskunnassamme: valtaosalle isistä riittää kahden kolmen viikon isyysvapaa. Aamulehti otsikoi, että "Isät eivät viihdy vieläkään lastensa kanssa kotona" (12.7.) ikään kuin lapsi olisi lelu, jonka tehtävänä on viihdyttää vanhempiaan. Hallitus on aikeissa houkutella isiä vanhempainvapaalle tarjoamalla heille suurempaa päivärahaa. Lähtökohtana näyttää olevan, että miesten osalta raha ratkaisee. Nähtäväksi jää, muuttuvatko miesten valinnat.

Kolmas tuttu teema oli yhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt. On häpeällistä torjua naiset hallitusten ulkopuolelle maassa, jossa naiset ovat miehiä koulutetumpia ja jo kauan hankkineet kannuksia työelämässä, myös yritysmaailmassa. Asiantuntemuksen tarvetta ei toki saa kiistää, ei elinkeinoelämän huipulla saisikaan pärjätä pelkällä sukupuolella. On kuitenkin aiheellista tarkastella niitä mekanismeja, jotka toimivat hallituspaikkoja jaettaessa. Kuinka monet niistä todellisuudessa toimivat miesten hyväksi? Koska ongelmaa on vatvottu niin kauan kuin oma muistini kantaa, on aika edetä tekemisen tasolle ja ottaa kiintiöt käyttöön. Vapaaehtoisesti tilanne olisi jo ehditty korjata. Tasa-arvolain 40 prosentin kiintiö muutti kuntasektorilla lautakuntien paikkajaon pikaisesti. Siis tuumasta toimeen.

19.09.2006