Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Määräaikainen työsopimus päätettiin vanhempainvapaan aikana (TAS 268/2018, annettu 14.1.2019)

Määräaikainen työsopimus päätettiin vanhempainvapaan aikana (TAS 268/2018, annettu 14.1.2019)

Nainen A on työskennellyt opistossa X opettajana noin kahdeksan vuoden ajan ensin tuntiopettajana ja sen jälkeen päätoimisena opettajana 1.8.2011 alkaen. Hänen määräaikainen työsuhteensa oli uusittu useana vuonna peräkkäin, vuoden määräajaksi kerrallaan.

A oli jäänyt äitiysvapaalle vuonna 2017. Hänen määräaikaista työsuhdettaan ei ollut jatkettu enää 31.7.2018 jälkeen. Hän oli ollut perhevapaalla työsuhteen päättyessä.

A oli ennen määräaikaisuuden päättymistä neuvotellut mahdollisuudesta vuosityöaikaiseen osa-aikaiseen työsopimukseen. Työnantaja oli tarjonnut hänelle tuntityösopimusta, mutta A oli kieltäytynyt siitä, koska hän oli pitänyt tuntityösopimuksen ehtoja liian huonoina. Aikaisemmin A oli työskennellyt vuosityöaikaisena opettajana.

Asian arviointia

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan tai tehtävään valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Lainkohdassa mainittuna muuna sukupuoleen liittyvänä syynä pidetään esimerkiksi perhevapaita, kuten äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaata.

Määräaikaisia työsuhteita jatkettaessa henkilöä tulee kohdella samalla tavalla kuin häntä kohdeltaisiin, jos hän ei olisi raskaana tai perhevapaalla. Häntä ei tule asettaa raskauden tai perhevapaiden vuoksi muita huonompaan asemaan. Työsuhteen uusimatta jättämistä on pidettävä syrjintänä, mikäli työsuhde olisi jatkunut, jos työntekijä ei olisi tullut raskaaksi tai käyttänyt oikeuttaan perhevapaaseen.

Kun syrjintää epäilevä on osoittanut olevansa raskaana tai osoittanut, että hänellä on perheenhuoltovelvollisuuksia, todistustaakka siirtyy työnantajalle, jos työnantaja on tiennyt työntekijän raskaudesta tai perhevelvoitteista.  Työnantajan on osoitettava, ettei työntekijää ole syrjitty.

Äitiysvapaasta tai sijaisen hankkimisesta työnantajalle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset eivät ole tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä syy syrjäyttää henkilöä työhönotossa raskauden vuoksi. Määräaikaisellekin työntekijälle on yleensä aina valittava perhevapaan ajaksi sijainen ja vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa on välttämätöntä, että sama henkilö suorittaa työn alusta loppuun.

Ollakseen syrjivää työnantajan menettelyltä ei edellytetä tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta eikä sitä, että se olisi toteutettu syrjivässä tarkoituksessa.

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja syrjintäkiellosta. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

2 §:n 2 momentin mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Työnantaja on esittänyt selvityksessään tasa-arvovaltuutetulle, että A:n sopimusta ei voitu uusia vuosityöaikaisena, koska työsopimus voidaan tehdä vuosityöaikaiseksi osa-aikaisena vain, jos se sisältää opetuksen lisäksi merkittävän vastuutehtävän.

A:n mukaan työnantaja ei ole aiemmin noudattanut kerrottua linjausta, vaan prosenttityöaika on ollut mahdollinen, jos työntekijällä on ollut esimerkiksi pieniä lapsia. 

Tasa-arvovaltuutettu antaa lausuntonsa asiakirjaselvitysten perusteella, eikä tasa-arvovaltuutetulla ole mahdollisuutta esimerkiksi suullisen kuulemisen järjestämiseen taikka muunlaiseen laajempaan todistelun vastaanottamiseen. Pelkän asiakirjaselvityksen perusteella ei yleensä ole mahdollista arvioida sellaisia näyttökysymyksiä, joista asianosaiset ovat erimielisiä. Asianosaiset ovat esittäneet ristiriitaista selvitystä siitä, minkälaista käytäntöä työnantaja on noudattanut osa-aikaisten työsuhteiden osalta.

Työnantaja on tehnyt toisen määräaikaisen työntekijän, B:n kanssa 1.8.2018 lukien toistaiseksi voimassa olevan vuosityöaikaisen sopimuksen 60 prosenttisella työajalla sisältäen yhden opetusryhmän ryhmä-vastaavana toimimisen. Tätä työsopimusta ei ole A:n mukaan lainkaan tarjottu A:lle. Työnantaja on perustellut valintaa B:n koulutuksen ja pedagogiikan kehittämishalulla ja aktiivisella osallistumisella opiston yhteisölliseen toimintaan.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että tasa-arvolaki velvoittaa työnantajan helpottamaan naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. Lisäksi työntekijöitä tulisi tältä osin kohdella yhdenvertaisesti. Raskaana ja perhevapaalla oleviin tulee soveltaa samoja kriteereitä kuin muihin henkilöihin. Jos määräaikaisuudet on yleensä uusittu ilman hakumenettelyä ja hakijoiden tai työntekijöiden välistä ansiovertailua, aiheuttaa raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän kohdalla tästä periaatteesta poikkeaminen olettaman syrjinnästä. Pätevää ja soveltuvaa työntekijää ei ole sopivaa kilpailuttaa muiden kanssa vain hänen raskautensa tai perhevapaansa vuoksi.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että tapauksessa syntyy syrjintäolettama. Näyttää siltä, että A:n työsuhde on päätetty perhevapaan vuoksi.  A ei ollut saanut pyytämäänsä vuosityöaikaista osa-aikaista tehtävää, mutta työnantaja oli samaan aikaan tehnyt vuosityöaikaisen osa-aikaisen työsopimuksen B:n kanssa, joka oli A:n tavoin työskennellyt useamman vuoden määräaikaisilla työsopimuksilla mutta ei ollut ollut perhevapaalla työsopimuksen alkaessa. B:n työsopimus oli myös vakinaistettu.

Työnantaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, miksi A:lle ei olisi voitu antaa ryhmävastaavan tehtävää, joka on työnantajan mukaan ollut edellytyksenä osa-aikaiselle vuosityöaikaiselle työsopimukselle. Työnantaja ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, kenen sijaisena A työskenteli ja milloin hänen sijaistamansa henkilö on palannut takaisin töihin. Kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle tulee olla perusteltu syy työnantajan solmiessa saman työntekijän kanssa toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia.

Näytön arviointi ja syrjintäasioiden lopullinen ratkaiseminen tapahtuu yleensä käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan mahdollisesti nostettavan hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä, mikäli osapuolet eivät pääse asiassa muuten sovintoon. 

 

19.02.2019