Hyppää sisältöön

Lausunto varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta (TAS 58/2020, annettu 3.3.2020)

Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään myös varhaiskasvatuksessa. Sukupuoliroolit ja -stereotypiat alkavat rakentua varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavat myöhemmin esimerkiksi oppiaine- ja koulutusalavalintoihin sekä työmarkkinoiden segregaatioon. Onkin tärkeää, että sukupuolten tasa-arvoa edistävä sukupuolitietoinen lapsen kohtaaminen vakiintuu varhaiskasvatuksessa. Asiaa on painotettu mm. varhaiskasvatuslain (540/2018) 3 §:ssä sekä Opetushallituksen vahvistamissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH-2791-2018).

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on sovittu, että velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista säädetään myös varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemissa pykäläluonnoksissa 13.2.2020 on lähdetty siitä, että nykyinen oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluvelvoite (tasa-arvolain 5 a §) laajennetaan käytännössä sellaisenaan koskemaan myös varhaiskasvatusta – joko omana säännöksenään tai 5 a §:n soveltamisalaa laajentamalla. Tähän tasa-arvovaltuutettu suhtautuu kriittisesti.

Mikäli varhaiskasvatuksen tasa-arvotyötä halutaan vahvistaa, olisi pohdittava, millä keinoilla se olisi tehokkaimmin saavutettavissa ottaen huomioon varhaiskasvatuksen järjestämis- ja tuottamistavat sekä nykyiset ohjauskeinot. Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentaminen ei välttämättä ole vaikuttavin keino ja nykyinen oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös soveltuu varsin huonosti varhaiskasvatukseen. Säädösvalmistelun tulisi sen sijaan perustua varhaiskasvatuksesta esiin nousseeseen tarpeeseen ja siksi keskittyä toimenpiteisiin, joilla turvataan sukupuolitietoisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen sekä varmistetaan sukupuolitietoisen varhaiskasvatuksen sisällyttäminen kaikkien varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien peruskoulutukseen.

Miten sukupuolten tasa-arvon edistämistyötä voisi vahvistaa varhaiskasvatuksessa?

Mikäli tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa halutaan vahvistaa, se voidaan tehdä monella tavalla. Varhaiskasvatuslaissa todettua sukupuolten tasa-arvon edistämistä voidaan konkretisoida samaan lakiin otettavilla säännöksillä. Opetushallituksen vahvistamissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa voidaan niin ikään vahvistaa ja konkretisoida sitä, miten tasa-arvon edistäminen olisi huomioitava paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin varhaiskasvatusta koskevissa laatuindikaattoreissa voidaan ottaa tasa-arvon edistäminen huomioon siten, että tasa-arvotyö myös käytännössä edistyy.

Varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tehdyillä kirjauksilla vältyttäisiin myös ongelmilta, jotka syntyvät, jos tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin sisällytetään toisistaan poikkeavat kirjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä varhaiskasvatuksessa (kuten tällä hetkellä on asian laita esimerkiksi oppilaitoksia koskevien säännösten osalta). Toisistaan poikkeavat kirjaukset voivat aiheuttaa vaikeuksia niitä soveltaville varhaiskasvatuksen toimintayksiköille.

On oletettavaa, että varsinaiseen varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmään integroidut tasa-arvotoimenpiteet ja -tavoitteet ohjaavat voimakkaammin varhaiskasvatuksen tasa-arvotyötä kuin erillisessä tasa-arvolaissa säädetyt suunnitteluvelvoitteet. Varhaiskasvatuksen järjestäjille ja toimintayksiköille on myös tärkeää tarjota riittävästi ohjeistusta tasa-arvotyön tueksi.

Henkilöstön osaaminen on avainasemassa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Tasa-arvo ja lasten sukupuolitietoinen kohtaaminen olisikin otettava huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan varhaiskasvatuksen tasa-arvo-osaaminen on tällä hetkellä varsin kirjavaa johtuen mm. henkilöstön erilaisista koulutustaustoista.

Tasa-arvolakiin otettavasta suunnitteluvelvoitteesta

Mikäli tasa-arvolakiin lisätään velvoite laatia tasa-arvosuunnitelma myös varhaiskasvatuksessa, olisi riittävällä tavalla huomioitava varhaiskasvatuksen erityispiirteet. Varhaiskasvatuksen tuottamistavat ovat moninaisia, ja lasten ikä ja kehitystaso asettavat rajoitteita mahdollisuuksille osallistaa heidät suunnitelman laatimisprosessiin.  Tasa-arvovaltuutettu ei kannatakaan kumpaakaan esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista – tasa-arvolain nykyisen 5 a §:n laajentamista tai uutta 5 b §:ää – sellaisenaan.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa lisäksi, että oppilaitoksissa tasa-arvolain 5 a §:n mukainen suunnitelma ja yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti yhdessä. Tällöin ongelmia voivat aiheuttaa tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain jossain määrin erilaiset velvoitteet.

Suunnitteluvelvoitteen valvonnasta

Suunnitteluvelvoite luo odotuksia myös valvontaa kohtaan. Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen toteutumisen valvonnalla on kuitenkin vaikea varmistaa, että lasten tasa-arvotietoinen kohtaaminen varhaiskasvatuksen arjessa toteutuu. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa voi olla velvoittavaa, järjestelmällistä ja suunnitelmallista myös ilman, että päiväkotikohtaisesti olisi laadittava tasa-arvosuunnitelmaksi kutsuttu asiakirja.

Esitetyt pykäläluonnokset edellyttävät tasa-arvosuunnitelman – asiakirjan – laatimista sen varmistamiseksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu sukupuolitietoinen lapsen kohtaaminen. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa valvontaa asiakirjaan, jonka ensisijaisena tarkoituksena on toimia työkaluna varhaiskasvatuksessa työskentelevien avuksi.

Tasa-arvon suunnitelmalliseksi edistämiseksi varhaiskasvatuksessa olisi ensisijaisesti ratkaistava varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien koulutukseen ja ohjeistamiseen liittyvät tarpeet. Näiden tulisi olla erityisesti varhaiskasvatusta ohjaavien ja valvovien viranomaisten, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä aluehallintovirastojen vastuulla.

Tasa-arvovaltuutettu oli sosiaali- ja terveysministeriön kuultavana 2.3.2020.

12.03.2020