Lausunnot

Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistaan sellaisia lausuntoja, joilla on yleistä tai oikeudellista mielenkiintoa.

Takaisin

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta (TAS 256/2013, annettu 30.9.2013)

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta (TAS 256/2013, annettu 30.9.2013)

Tasa-arvovaltuutettu on antanut oikeusministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta. Lausunnossa on keskitytty käsittelemään uutta rikoslain pykälää seksuaalisesta häirinnästä.

Siltä osin kuin luonnoksessa on kyse muusta kuin seksuaalista häirintää koskevasta uudesta kriminalisoinnista, tasa-arvovaltuutettu on viitannut aikaisemmin ns. Istanbulin sopimuksen ratifiointiedellytyksiä selvittäneen työryhmän mietinnöstä antamaansa lausuntoon (TAS 137/2013), jossa on pidetty tärkeänä muun muassa sitä, että rikoslain raiskausrikoksia koskevia säännöksiä täsmennetään ja kehitetään.

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaaliseen häirintään on jouduttu soveltamaan esimerkiksi pahoinpitely- ja kunnianloukkaussäännöksiä, joiden luonnolliseen soveltamisalaan kyseiset teot eivät välttämättä kuulu. Uutta rangaistussäännöstä voidaan sen vuoksi pitää tarpeellisena.

Täsmällinen seksuaalisen häirinnän määritelmä löytyy tasa-arvolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 44/2009). Tasa-arvolaissa on määritelty ja säädetty kielletyksi syrjinnäksi seksuaalisen häirinnän ohella myös sukupuoleen perustuva häirintä. Tasa-arvolain 14 a §:n mukaan työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä säädetään rangaistus rikoslain 47 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan sekä seksuaalinen häirintä että sukupuoleen perustuva häirintä (ei-seksuaalinen teko) työelämän osalta voivat olla rangaistavia RL 47 luvun työrikosta koskevan rangaistussäännöksen perusteella. Uuden seksuaalista häirintää koskevan säännöksen myötä lainsäädäntöön yleisesti - ja erityisesti myös rikoslain sisälle - syntyy kaksi erilaista häirinnän käsitettä.

Luonnoksessa todetaan, että häirintää koskevan pykälän tarkoittamissa teoissa on tavoitteena seksuaalinen kiihotus tai tyydytys. Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että tasa-arvolain mukaan seksuaalisena häirintänä pidettävältä teolta ei sen sijaan edellytetä seksuaalisen kiihotuksen tai tyydytyksen tavoittelua. Häirintäteot ovat tasa-arvovaltuutetun lausuntokäytännössä useimmiten olleet luonteeltaan sellaisia, että ne ilmaisevat tekijän puolelta vallankäyttöä eli halveksuntaa ja nöyryyttämistä. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että seksuaaliselta häirinnältä suojaamisen kannalta ei ole olennaista painottaa sitä, minkä tavoitteen tai motiivin tekijä teolleen mieltää.

Arvioinnissa käytettäisiin ns. keskimääräisihmisen reagointitapaa. Tutkimusten mukaan sukupuoli liittyy keskeisesti siihen, millaiset teot koetaan häirinnäksi. Myös tasa-arvolain tulkintakäytännössä subjektiiviselle kokemukselle on häirintätekojen arvioinnissa annettu merkitystä.

Luonnoksessa kuvatun rangaistavaksi ehdotetun teon lähtökohtana on koskettelu tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava teko. Tasa-arvovaltuutettu pitää rangaistavuuden rajaamista vakavampiin tekoihin perusteltuna, koska työelämän tilanteissa työnantajalla on mahdollisuus puuttua lievempiin tekoihin muilla käytettävissä olevilla toimilla.

Uudessa säännöksessä häirintä tulisi rangaistavaksi teoksi myös silloin, kun se tapahtuu esimerkiksi liikennevälineissä, liikuntatiloissa, huvitilaisuuksissa tai muissa julkisissa paikoissa. Näiden julkisten paikkojen osalta näytön hankkiminen voi olla ongelmallista.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että uuden säännöksen ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää asenteisiin vaikuttamista. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksiin sekä lasten hyväksikäyttöön pitää kuitenkin suhtautua vakavasti. Myös transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt tarvitsevat suojelua erityisesti seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksilta.

Häirinnän ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet ovat ensisijaisen tärkeitä varsinkin kouluissa ja oppilaitoksissa. Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee kiinnittää tasa-arvosuunnitelmissaan erityistä huomiota seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvovaltuutettu on myös käynnistänyt viestintähankkeen, jonka tavoitteena on kannustaa kouluja sitoutumaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennaltaehkäisyyn ja systemaattiseen häirintään puuttumiseen. Hankkeella pyritään vahvistamaan kouluissa toimintakulttuuria, jossa häirintä otetaan vakavasti, eikä sitä sallita.

 

20.01.2014