Hinnoittelun naislisät ja ikärajojen mieslisät
Päivi Romanov, Tasa-arvo 3/05
Metrolle kävellessäni huomasin jälleen kerran, kuinka yksi Helsingin keskustan parturi-kampaamoista julisti seinän kokoisessa ulkomainoksessaan, että miehet voivat heillä leikkauttaa hiuksensa hintaan 23 euroa, naisilta hiusten leikkaus maksaa 34 euroa. Näin mainos kertoi, riippumatta siitä, minkä pituiset kunkin hiukset ovat ja millaisen leikkauksen niihin haluaa. Oletusarvohan on, että naisella hiukset ovat pidemmät kuin miehillä ja että naiset vaativat föönaukset sun muut kommervenkit hiuksilleen. Onneksi kuluttaja sentään voi valita, missä hiuksensa leikkauttaa. Ainakaan minä en hiuksiani kyseisessä liikkeessä leikkauttaisi.
Kestoaiheita, joihin tasa-arvovaltuutettu on jo useaan otteeseen ottanut kannan, ovat olleet parturi-kampaamojen naisten ja miesten hiustenleikkuun erilainen hinnoittelu, ns. Lady Line-risteilyhinnat, jotka ovat naisille edullisemmat sekä ravintoloiden eri ikärajat naisille ja miehille. Parturi-kampaamojen hinnoittelusta on käyty kirjeenvaihtoa myös alan ammatillisen järjestön kanssa. Kysymys on siis palvelujen tarjoajien erilaisesta toimintapolitiikasta, joka on riippuvaista asiakkaan sukupuolesta.
Erilainen hiustenleikkuun hinnoittelu on puhuttanut viime aikoina ilmeisesti siksi, että EU:ssa on hyväksytty ns. palveludirektiivi, joka pääsääntöisesti kieltää sukupuoleen perustuvan hinnoittelun. Direktiivin johdosta naapurissamme Ruotsissa on jouduttu kirjaamaan periaate kansalliseen lainsäädäntöön, lehtitietojen perusteella kaiketi ensimmäistä kertaa.
Suomessa lainsäädännöllinen tilanne on ollut erilainen. Suomen tasa-arvolain yleinen syrjinnänkielto on kieltänyt sukupuoleen perustuvan hinnoittelun ja eri ikärajat aina lain voimaan tulosta lukien. Jo vuonna 1993 silloinen tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi yhdessä kuluttaja-asiamiehen Virpi Tiilin kanssa antoi Suomen Kähertäjäliitolle yhteisen kannanoton, jossa todettiin, että sukupuoleen perustuvaa hiusten leikkauksen hinnoittelua ei voida pitää liiketaloudellisesti perusteltuna eikä tasa-arvolain mukaisena. Kannanotossa suositeltiin, että parturit ja kampaamot luopuvat käyttämästä eri hintoja naisten ja miesten hiusten leikkaukselle sekä ottamaan hinnoittelun lähtökohdaksi leikkauksen vaatiman työn määrän sekä laadun ja ammattitaidon.
Ravintoloiden erilaiset ikärajat naisille ja miehille tasa-arvovaltuutettu on niin ikään todennut tasa-arvolain yleisen syrjintäkiellon vastaisiksi. Perusteluna erilaisille ikärajoille ravintolat ovat yleensä esittäneet, että nuoret miehet aiheuttavat enemmän järjestyshäiriöitä kuin samanikäiset naiset. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan jokainen asiakas on yksilö eikä sisään pääsyä voi systemaattisesti rajoittaa sukupuolen perusteella.
Laivayhtiöiden "kaksi naista yhden hinnalla" -kampanjat ovat aina saaneet miehet liikkeelle, koska he ovat kokeneet erilaisen hinnoittelun miesten syrjinnäksi. Tasa-arvovaltuutettu on hyväksynyt erilaisen hinnoittelun silloin, kun kysymys on ollut ajallisesti rajoitetusta ja tiettyyn kuluttajaryhmään kohdennetusta markkinoinnista. Erilainen hinnoittelu ei kuitenkaan saa muuttua jatkuvaksi ja vakiintuneeksi hintapolitiikaksi.
Sukupuolten välisen tasa-arvon perusperiaate on se, että naisia ja miehiä kohdellaan yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli ei saa olla syy huonompaan kohteluun. Naisten hiusten leikkaaminen föönauksineen, kaikkineen on varmasti useimmiten enemmän mm. aikaa ja työtä vaativaa kuin miesten hiusten leikkaus. Sitä ei käy kiistäminen. Kaikilla naisilla ei kuitenkaan ole samanlaisia hiuksia. Niin ikään kaikilla miehillä ei ole samanlaiset hiukset eivätkä kaikki miehet vaadi hiuksillensa samanlaista käsittelyä.
On oikein ja kohtuullista, että palvelu hinnoitellaan sen mukaan, mitä työ vaatii: kuinka paljon aikaa se vie, millaista ammattitaitoa ja minkälaisia aineita ja muita välineitä se vaatii. Ei sen perusteella, onko palvelun ostaja nainen vai mies. Lyhyttukkaisen naisen hiusten leikkaus voi olla yhtä yksinkertainen operaatio kuin lyhyttukkaisen miehen hiusten leikkaus. Toisaalta kaksikymppinen mies voi ravitsemusliikkeessä käyttäytyä fiksummin kuin 24-vuotias nainen.
Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei ole monimutkainen, sen olisi jo aika tulla hyväksytyiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Onkohan kuitenkin niin, että itsepintainen nais - mies hinnoittelu tai järjestyksen turvaaminen sukupuoleen perustuvilla ikärajoilla on lähinnä vain korvien välissä oleva ongelma? Sukupuoli on helppo ja helposti havaittava kriteeri, olipa kysymys sitten hinnoittelusta tai ikärajoista. Vaatii uudenlaista ajattelua ja työtä pohtia muita hinnoittelu- tai sisäänpääsyperusteita.
10.10.2005
