Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987
Lain uudistukset:

• vuonna 1992 kiellettiin raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä
• vuonna 1995 säännös tasa-arvosuunnittelusta
  kiintiösäännöstä täsmennettiin
  työnantajalle velvollisuus helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista
  lisättiin sukupuolinen häirintä
• vuonna 2005 lain kokonaisuudistus

Tasa-arvovaltuutetun toimisto perustettiin 1.1.1987
Organisaatiouudistus 2001:

• tasa-arvovaltuutetulle selkeä lainvalvontaviranomaisen rooli
• sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin tarvoyksikkö
• tasa-arvoasian neuvottelukunta (perustettu 1972) jatkaa pysyvänä neuvottelukuntana
• tasa-arvolautakunta (perustettu 1987)

Tasa-arvovaltuutetut
Paavo Nikula 1987 - 1991
Tuulikki Petäjäniemi 1991 - 1994
Pirkko Mäkinen 1995 - 2002
Päivi Romanov 2002 - 2007
Pirkko Mäkinen 2007 -

Alusta saakka tasa-arvovaltuutettua ovat työllistäneet työelämään liittyvät kysymykset kuten syrjintäepäilyt työhönotossa tai palkkauksessa, määräaikaiset työsuhteet ja raskauteen ja vanhempainvapaaseen liittyvät ongelmat.

Paavo Nikula

Paavo Nikulan ajan iso kysymys koski erilaisia eläke-etuuksia. Ey-jäsenyyden myötä eräillä aloilla voimassa olleita erilaisia eläkeikiä jouduttiin yhtenäistämään.

Nikula joutui ottamaan kantaa siihen, riittääkö että erilaisissa julkisissa elimissä, kuten lautakunnissa ja komiteoissa, toisen sukupuolen - yleensä naisten -edustus on vain yhden edustajan varassa. Laki puhui tuolloin "naisten ja miesten edustuksesta", mutta sen täsmällisemmin ei edustusta määritelty.

Tuulikki Petäjäniemi

Tuulikki Petäjäniemen erityisenä sarkana olivat palkkauskysymykset. Jo ennen tasa-arvovaltuutetun työtään hän oli mukana erilaisissa työryhmissä, jotka pohtivat työnarviointia ja samapalkkaisuuskysymyksiä.

Pääosin tasa-arvovaltuutetun työ painottui edelleen työelämään. Petäjäniemen aikana työhönotossa alettiin kiinnittää huomiota työtehtävän vaativuuteen ja hakijan kokemuksen ja koulutuksen sopivuuteen tehtävään. Oivallettiin myös se, että hyväksyttävä syy valita henkilö tehtävään saattoi olla hänen erityinen sopivuutensa tehtävään.

Pirkko Mäkinen

Kolmas tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen aloitti kautensa samana päivänä, jolloin Suomi liittyi EU:hun eli 1. tammikuuta 1995. Muutamaa kuukautta myöhemmin tuli voimaan tasa-arvolain ensimmäinen perusteellisempi remontti, jossa korjattiin havaittuja puutteita ja yhdenmukaistettiin lakia EU-lainsäädännön kanssa. Samalla säädettiin tasa-arvosuunnittelusta. Lakiin tuli myös kiintiösäännös. Sen turvin naiset ja miehet ovat entistä enemmin osallistuneet tasavertaisesti julkiseen päätöksentekoon. Vastaavasti miesten osuus on kasvanut terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja opetuksesta päättävissä elimissä

Päivi Romanov

Päivi Romanov oli neljäs tasa-arvovaltuutettu. Romanov on korostanut sitä, että tasa-arvo on perusoikeus. Romanovin kausi oli muutosprosessien aikaa: jälleen kerran uudis tettu tasa-arvolaki tuli voimaan kesäkuussa 2005, sähköinen asiointi viranomaisten kanssa yleistyi. Jo kesällä 2001oli tasa-arvotyön organisaatiota muutettu: tasa-arvovaltuutetun toimiston ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lisäksi luotiin tasa-arvoyksikkö, jonka tehtäväksi tuli hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelu, kehittäminen ja toimeenpanon koordinoiminen.

_________________________________________
Nykyinen tasa-arvovaltuutettu on Pirkko Mäkinen.
Hän palasi tasa-arvotoimistoon kevättalvella 2006