Sisältöön
 
 
 
 
Sivukohtainen Sisältöeditori

Työnantajan vastatoimet

Työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut tasa-arvolaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin taikka osallistunut sukupuolisyrjintää koskevan asian selvittämiseen.

Työnantaja syyllistyy tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään, jos työnantaja asettaa henkilön epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun henkilö on:

  • vedonnut tasa-arvolaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin tai
  • tullut todistajaksi taikka osalliseksi sukupuolisyrjintää koskevassa asiassa.

Itse tasa-arvolakiin vedonneen työntekijän ohella siis myös asian todistajat ja ao. työntekijää asiassa avustaneet henkilöt ovat suojattuja vastatoimilta.

Vastatoimet

Vastatoimet voivat ilmetä esimerkiksi työtehtävien tai työehtojen muutoksina taikka henkilökohtaisesti koettuina suhtautumistapojen muutoksina. Työtehtävän muutos voi olla tehtävien ja vastuun pois ottaminen ja näihin rinnastettava yksinkertaisempien työtehtävien antaminen. Vastatoimen voi muodostaa myös työntekijän perusteeton tai kohtuuton kuormittaminen lisätehtävillä. Vastatoimet voivat käytännössä olla myös palkankorotusten poisjäämisiä ja sivuuttamisia työtehtävien täyttämisessä. Samoin perusteettoman valvonnan lisääntyminen voi olla seurausta tasa-arvolakiin vetoamisesta työpaikalla. Tämä voi ilmetä käytännössä sekä työsuoritusten että työaikojen ja lomien järjestelyn tiukentuneena valvontana. Jyrkimmillään menettely ilmenee palvelussuhteen päättymiseen tähtäävänä käyttäytymisenä.

Kiellettyihin vastatoimiin voivat ryhtyä tai niitä edistää työnantajat ja esimiehet, mutta käytännössä myös työtoverit ja jopa luottamusmiehetkin voivat syyllistyä tällaiseen menettelyyn. Hyvitysseuraamus vastatoimista voidaan kuitenkin tuomita vain työnantajalle, jolla on toimivalta vaikuttaa työolosuhteisiin. Työtovereiden tai luottamushenkilöiden tai vastaavalta taholta tulevien vastatoimien osalta voidaan soveltaa työsopimuslakiin sekä julkisoikeudellisia palvelussuhteita koskeviin säännöksiin sisältyviä periaatteita, joiden mukaan työntekijältä edellytetään asiallista suhtautumista työtovereihinsa. Työnantajan aktiivisiin tasa-arvon edistämisvelvollisuuksiin sisältyy myös se, että työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijään ei muiden työntekijöiden toimesta kohdisteta työpaikalla vastatoimia.

Suoja vastatoimilta ulottuu myös työsuhteen jälkeiseen aikaan. Työnantajan työntekijään kohdistama vastatoimi on siten katsottava hyvitysseuraamukseen johtavaksi syrjinnäksi silloinkin, kun se tapahtuu työsuhteen päättymisen jälkeen. Tasa-arvolaissa kielletään työnantajaa kohdistamasta vastatoimia myös sellaiseen työnhakijaan, joka on aiemmin vedonnut tasa-arvolakiin haettuaan saman työnantajan palvelukseen.

Muun muassa todistelua koskevien periaatteiden vuoksi työntekijän edun mukaista on, että hän reagoi vastatoimiin viivytyksettä huomauttamalla asiasta työnantajan edustajalle tai kertomalla vastatoimista luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai työtoverille.