Tasa-arvolaki pyrkii estämään sen, että työntekijä valitaan työhön perusteettomasti sukupuolen mukaan syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö. Sama koskee tilanteita, jolloin valitaan työntekijöitä koulutukseen tai työpaikan sisällä uusiin tehtäviin. Hakijaa ei myöskään saa syrjäyttää raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi.
Syrjinnän toteaminen ei edellytä työnantajan tahallisuutta tai tuottamusta.
Syrjintäolettama syntyy, jos syrjintää epäilevä voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan on näytettävä, että hänen menettelylleen on ollut muu, hyväksyttävä syy kuin sukupuoli.
Työnantajan on aina tehtävä
ansiovertailu, kun hakijoina on sekä miehiä että
naisia. Ansiovertailussa otetaan huomioon hakijoiden koulutus,
aikaisempi työkokemus ja sellaiset hakijan ominaisuudet, tiedot ja
taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Lue lisää:
Ansiovertailu
Sopivuus ja soveltuvuus voivat olla hyväksyttäviä
syitä valita tehtävään vähemmän ansioitunut hakija.
Syrjintäolettama kumoutuu myös silloin, kun työnantaja voi
osoittaa, että hänen menettelyynsä on ollut
työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä
syy. Työnantaja voi syyllistymättä syrjintään
poikkeuksellisesti joskus valita tehtävään nimenomaan miehen tai
naisen. Esimerkiksi teatteriin voidaan hakea roolien edellyttämää
mies- tai naisnäyttelijää. Työsuhde voi olla myös niin
henkilökohtainen, kuten vanhuksen hoitaminen kotona, että siihen
halutaan nimenomaan joko mies tai nainen. Kaiken kaikkiaan
vaaditaan yleisen mittapuun mukaan hyväksyttävä syy, jos
ansioituneinta hakijaa ei valita. Lue lisää:
Sopivuus ja
soveltuvuus
Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään
parhaaksi katsomansa henkilö. Laki pyrkii estämään sen, että
työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen mukaan
syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö. Vastaavasti laki pyrkii
estämään jommankumman sukupuolen suosimisen silloin, kun valitaan
työntekijöitä koulutukseen tai työpaikan sisällä uusiin tehtäviin.
Myös syrjintä raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai
perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi on kielletty. Lue lisää
raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvan syrjinnän kiellosta
työhönotossa:
Raskaus ja
vanhemmuus
Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1-kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö. Menettelyä ei kuitenkaan katsota syrjinnäksi, jos työnantaja voi osoittaa, että
Työnhakijan tulee esittää todennäköisiä syitä, joiden perusteella voidaan olettaa syrjinnän tapahtuneen. Jos syrjintää epäilevä voi osoittaa olleensa tehtävään ansioituneempi kuin siihen valittu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö, syntyy syrjintäolettama. Tämän olettaman kumotakseen työnantajan on näytettävä, että menettelylle on ollut muu, hyväksyttävä syy kuin sukupuoli.
Jos hakija on ollut raskaana tai perhevapaalla kyseisenä ajankohtana, voi vertailukohteena olla myös samaa sukupuolta oleva henkilö (KHO 1992-A-3). Valintapäätöstä pidetään tasa-arvolain vastaisena, jollei työnantaja voi osoittaa, että ansioituneemman hakijan sivuttamiselle on ollut työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy, taikka että sivuuttaminen on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.
Sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä väliaikaisia suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi (tasa-arvolaki 9 § 4 kohta). Valinnoissa voidaan suunnitelmaan perustuen tietyin edellytyksin suosia aliedustettua sukupuolta olevia hakijoita. Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä ja edellyttäen, että heidän hakemuksiaan arvioitaessa otetaan objektiivisesti huomioon kaikkien hakijoiden henkilöön liittyvät erityiset seikat. Suosiminen ei saa olla automaattista. (Ks. EY:n tuomioistuimen ratkaisut Marschall C-409/95, 11.11.1997, Badeck C-158/97, 28.3.2000 ja Abrahamsson C-407/98, 6.7.2000). Positiivisen erityiskohtelun tavoitteen tulee aina olla sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen.
Henkilöllä on oikeus vaatia loukkaajalta hyvitystä, jos
häntä on syrjitty työhönotossa. Hyvitystä voi vaatia siitä
riippumatta, onko syrjiväksi epäillystä päätöksestä tai
menettelystä muutoin valitettu (KKO 2005:25, KKO 1997:63).
Hyvitys ja sen vaatiminen
Edellä kuvattu 8 §:ssä tarkoitettu syrjinnän kielto tulee sovellettavaksi lähtökohtaisesti silloin, kun työnantaja on tehnyt lopullisen päätöksen jonkun henkilön ottamisesta työhön tai tehtävään. Varsinaista valintapäätöstä edeltävien, valmistelevien toimenpiteiden osalta työnantajan menettely voi tulla arvioiduksi tasa-arvolain 7 §:n syrjinnän yleiskiellon nojalla. Tällaisia toimia voivat olla esim. hakijoiden haastattelu ja avointa tehtävää koskeviin kyselyihin vastaaminen. Tasa-arvolain 7 §:n vastainen menettely ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuitenkaan oikeuta hyvitykseen.
Katso ohjeistusta siitä, mieten voit asiassa toimia kohdasta
Epäiletkö tulleesi syrjityksi?
ja siinä erityisesti myös kohdasta
Syrjintäepäily työelämässä.
Tasa-arvovaltuutetun toimisto - Snellmaninkatu 13, Helsinki - PL 33, 00023 Valtioneuvosto - Puhelin (09) 16001 (vaihde) - Telekopio (09) 1607 4582