Tasa-arvovaltuutettu

Syrjintä työhönotossa

Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Laki pyrkii estämään vain sen, että työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen mukaan syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö. Vastaavasti laki pyrkii estämään jomman kumman sukupuolen suosimisen silloin, kun valitaan työntekijöitä koulutukseen tai työpaikan sisäisiin uusiin tehtäviin. Myös syrjintä raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi on kielletty.

Kun työnhakijoina on sekä naisia että miehiä, heidän välillään on tehtävä ansiovertailu. Jos hakija on raskaana tai perhevapaalla, voi vertailukohteena olla myös samaa sukupuolta oleva henkilö. Ansiovertailussa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla. Yleensä kiinnitetään huomiota työnhakijoiden koulutukseen, aikaisempaan työkokemukseen sekä sellaisiin ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotka ovat eduksi tehtävän hoitamisessa ja voidaan siten katsoa lisäansioksi.

Työnantaja voi - syyllistymättä syrjintään - valita tehtävään nimenomaan miehen tai naisen, jos siihen on painava ja hyväksyttävä syy. Esimerkiksi teatteriin voidaan hakea roolien edellyttämää miesnäyttelijää tai työsuhde voi olla niin henkilökohtainen, kuten vanhuksen hoitaminen kotona, että siihen halutaan nimenomaan joko mies tai nainen. Kaiken kaikkiaan vaaditaan yleisen mittapuun mukaan hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita.

Työnantajan tehtävänä on osoittaa, että tällainen syy on olemassa. Esimerkiksi soveltuvuus tai muu hakijan henkilökohtainen ominaisuus voi olla työnantajan valintaperusteena ja se voidaan ottaa huomioon mahdollisena työnantajan oikeuttamisperusteena valita tehtävään vähemmän ansioitunut hakija, mutta todistustaakka oikeuttamisperusteen olemassaolosta ja sen merkityksestä valinnalle on tällöin työnantajalla.