Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvolaki ja sukupuolivähemmistöt

Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojasta ei ole vielä säännöksiä tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi mietinnössään, että EY-tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti sukupuoleen perustuva syrjintä kattaa nais- tai miessukupuoleen kuulumiseen perustuvan syrjinnän lisäksi myös syrjinnän, joka perustuu sukupuolen korjaukseen. Muunlainen transihmisten syrjintäsuoja jäi vielä avoimeksi. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuitenkin totesi, että on tärkeä jatkossa selkiyttää transihmisten syrjintäsuojaa ja selvittää, kuuluuko se tasa-arvolain vai yhdenvertaisuuslain piiriin.

Suomen perustuslain syrjintäkielto ulottuu myös siihen, että henkilöä syrjitään koska hän kuuluu sukupuolivähemmistöön. Tasa-arvovaltuutettu on lähtenyt ohjeistuksessaan siitä, että ainakin siihen saakka kunnes transihmisten syrjintäsuoja on selkeästi lainsäädännössä määritelty, tasa-arvolakia tulee soveltaa transihmisiin laajemminkin eikä rajoittaa sitä vain sukupuolen korjausprosessin läpikäyneisiin henkilöihin. Tasa-arvovaltuutettu on todennut, että tasa-arvolakia olisi muutettava mahdollisimman pikaisesti niin, että sukupuolivähemmistöt lisätään lakiin.

Sukupuolivähemmistöjen syrjintää ilmenee työelämässä, oppilaitoksissa ja erilaisten palvelujen tarjonnassa. Sukupuolivähemmistöjen asemassa on myös muita epäkohtia, jotka kaipaavat selvittämistä. Tasa-arvovaltuutetulle on tullut näistä ongelmista enenevästi yhteydenottoja ja tasa-arvovaltuutettu on antanut niistä lausuntoja Sukupuolivähemmistöt tulisi ottaa huomioon hallituksen tasa-arvopolitiikassa ja eri hallinnonaloilla tulisi pohtia, mitä konkreettisia toimia sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi voidaan tehdä. Tasa-arvosuunnittelulla työpaikoilla ja oppilaitoksissa voidaan ennaltaehkäistä myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintää ja parantaa työ- ja oppimisympäristöä.

Sukupuolen moninaisuus

Kaksijakoinen mies-nainen sukupuolimäärittely ei ota huomioon sukupuolen ja sen kokemisen moninaisuutta. Kaikki eivät ole identiteetiltään tai ruumiilliselta olemukseltaan yksiselitteisesti "miehiä" tai "naisia". Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi transsukupuoliset, transvestiitit, transgenderit ja intersukupuoliset ihmiset.

Transsukupuoliset eivät koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon heidät on syntymän hetkellä määritelty ja lapsena kasvatettu. Transsukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolensa olevan ristiriidassa fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kanssa. Biologinen nainen tuntee itsensä mieheksi tai biologinen mies tuntee olevansa nainen. Tätä sukupuoliristiriitaa voidaan hoitaa lääketieteellisesti korjaamalla hormonihoidolla ja kirurgialla henkilön ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia vastaamaan hänen omaa tunnettaan ja kokemustaan sukupuolestaan. Aina lääketieteellisiä sukupuolenkorjaushoitoja ei voida kuitenkaan antaa tai niihin ei haluta muuten ryhtyä.

Sukupuolenkorjausprosessi on usean vuoden kestävä elämänvaihe, jonka aikana transsukupuolinen henkilö saa lääketieteellistä sukupuolenkorjaushoitoa, hänen juridinen sukupuolensa ja nimensä muuttuvat ja hän opettelee elämään sosiaalisesti naisena tai miehenä oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.

Transvestiitit ovat ihmisiä, jotka haluavat ilmentää myös persoonassaan olevaa toista sukupuolta. Enemmistö transvestiiteista on miehiä, jotka haluavat toisinaan tuoda esiin naiseuttaan pukeutumalla naisiksi ja toimimalla naisen roolissa.

Transgenderit ovat ihmisiä, jotka elävät mieheyden ja naiseuden välillä. Transgender voi kokea olevansa sukupuoleton, sukupuoleltaan määrittelemätön tai omanlaisensa yhdistelmä miehisenä ja naisellisena pidettyä ruumiillisuutta, tyyliä ja persoonallisuuden piirteitä. Osa transgendereistä tarvitsee samantyyppisiä hoitoja kuin transsukupuoliset saadakseen kehonsa vastaamaan sukupuoli-identiteettiään.

Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 intersukupuolista lasta. Liian nuorena, intersukupuolisen lapsen mielipidettä huomioon ottamatta tehty sukupuolen määrittäminen ja korjausleikkaukset voivat johtaa sukupuoli-identiteetin ristiriitaan ja myöhemmin sukupuolen korjausprosessiin.