Sisältöön
 
 
 
 
Sivukohtainen Sisältöeditori

Raskaus ja perhevapaat

Perhevapaalla oleva tuntiopettaja (Dnro 8/55/00, 12.8.2002)
Raskaus ja työsopimussuhteen peruuntuminen (Dnro 52/52/00, 14.3.2002)
Työtodistukseen ei ole syytä merkitä äitiyslomaa (Dnro 62/59/99, 31.5.2001)
Raskaana oleva irtisanottiin koeaikana (Dnro 1/55/01, 1.3.2001)

Takaisin aihealueisiin

Helsinki 12.8.2002
PERHEVAPAALLA OLEVA TUNTIOPETTAJA (Dnro 8/55/00)

Vanhempainvapaalla ollut nainen on pyytänyt tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa siitä, onko kunta syrjinyt häntä vanhemmuuden perusteella, kun hänen palvelussuhdettaan ei jatkettu, vaan vastaaviin tuntiopettajan tehtäviin valittiin toinen nainen. Nainen oli työskennellyt määräaikaisesti lukuvuoden kerrallaan yläasteen matematiikan ja tietotekniikan päätoimisena tuntiopettajana kolme vuotta. Hän jäi äitiyslomalle 28.10.1999 ja vanhempainloma olisi jatkunut 9.9.2000 saakka. Keväällä 2000 hän ilmoitti esimiehelleen olevansa halukas jatkamaan työssä, mutta haluavansa olla hoitovapaalla lukuvuoden 2000 –2001. Määräaikaisuus päättyi 31.7.2000, jonka jälkeen kunta ei uusinut hänen sopimustaan.

Kunta haki kesäkuussa 2000 lehti-ilmoituksella lukuvuodeksi 2000 – 2001 matematiikan ja tietotekniikan tuntiopettajaa ja valitsi tehtävään kelpoisuusehdot täyttävän toisen naisopettajan. Vanhempainvapaalla oleva naisopettaja ei tiennyt tehtävän olevan haussa eikä häntä otettu valinnassa huomioon.

Kunnan mielestä matematiikan ja tietotekniikan tuntiopettajan tarve kunnassa oli epävarmaa. Kunta vetosi myös siihen, että nainen ei olisi hoitovapaansa vuoksi pystynyt olemaan työssä lukuvuonna 2000 –2001 lainkaan. Naisen mielestä olennaista oli se, että hän oli jo aikaisemmin ilmoittanut olevansa halukas jatkamaan työssä. Hän oli lisäksi mielestään tehtävään siihen valittua ansioituneempi ja esimiehensä mukaan myös soveltuva.

Työnantaja rikkoo tasa-arvolakia, jos hän työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella tai tällaisen syyn perusteella rajoittaa työntekijän palvelussuhteen kestoa tai sen jatkumista ellei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelynsä on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin työntekijän sukupuolesta.

Tasa-arvovaltuutetun mielestä naisen määräaikaista tuntiopettajan palvelusuhdetta ei oltu uusittu hänen vanhempain- ja hoitovapaalla olonsa vuoksi. Eri asemaan asettaminen vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää. Vanhempain- ja hoitovapaalla oleminen liittyy sukupuoleen, koska vanhempien valinnanmahdollisuudesta huolimatta miehet käyttävät näistä perhevapaista vain muutaman prosentin. Tuntiopettajan valinnassa rikottiin siten tasa-arvolain syrjintäkieltoa. Tasa-arvovaltuutettu ei pitänyt työnantajan menettelylleen esittämiä syitä hyväksyttävinä. Aikaisempina vuosina naisen tuntiopettajan tehtävää ei oltu laitettu hakuun. Raskaana tai perhevapaalla olevaa työntekijää ei saa määräaikaista palvelussuhdetta jatkettaessa kilpailuttaa muiden hakijoiden kanssa, mikäli hän on tehtävään pätevä ja työpaikan käytäntönä on muuten ollut uusia pätevien työntekijöiden määräaikaisuudet ilman hakumenettelyä. Tämä periaate on todettu myös Helsingin hovioikeuden tuoreessa ratkaisussa.

Joillakin aloilla kuten opetusalalla on tavallista, että henkilöt ovat määräaikaisissa työsuhteissa vuosia, vaikka työ sinänsä on jatkuvaa. Myös näillä aloilla työskentelevillä tulee olla oikeus perhevapaiden käyttämiseen ilman, että se vaikuttaa epäedullisesti heidän työsuhteisiinsa tai vaarantaa niiden jatkumisen. Kun työ sinänsä on jatkuvaa, ei edes sitä, että henkilö ei jonakin määräaikaisjaksona voi perhevapaansa vuoksi hoitaa työtehtäväänsä lainkaan, voida pitää tasa-arvolain mukaisena hyväksyttävänä syynä olla uusimatta määräaikaista palvelussuhdetta. Oppilaille ei olisi aiheutunut opettajan perhevapaalla olosta haittaa eikä sijaisen hankkiminen olisi ollut työnantajalle kohtuuttoman vaikeaa.
Sivun alkuun

Helsinki 14.3.2002
RASKAUS JA TYÖSOPIMUSSUHTEEN PERUUNTUMINEN (Dnro 52/52/00)

Naishakija on pyytänyt tasa-arvovaltuutetun lausuntoa siitä, onko häntä syrjitty, kun päiväkoti ei solminutkaan työsuhdetta sen jälkeen kun hän oli ilmoittanut raskaudestaan.

Yksityiseen päiväkotiin oli keväällä 2000 haettavana kaksi lastenhoitajan tointa. Naispuolinen lastentarhanopettaja haki paikkaa ja pääsi työhaastatteluun. Hänelle ilmoitettiin kirjeitse, että hänet oli valittu toimeen 1.8.2000 alkaen, mutta kirjallista työsopimusta ei ehditty tehdä.

Nainen huomasi keväällä 2000 olevansa raskaana ja kertoi asiasta tulevalle työnantajalle. Päiväkodin edustaja ilmoitti tällöin, ettei työsuhdetta solmita, koska työpanoksen katkeaminen aiheuttaisi ongelmia. Keskustelujen tuloksena sovittiin työsuhde alkavaksi äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen vuonna 2002.

Naishakijalle lähetettiin syksyllä 2000 hyväksyttäväksi sopimus, joka ei vastannut neuvotteluja ja johon oli lisätty työsuhteen alkamisen ehdoksi alkamishetken työtarve. Naishakija ei hyväksynyt sopimusta, koska se ei taannut hänelle turvaa työpaikasta.

Tasa-arvolain mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty. Syrjinnällä sukupuolen perusteella tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella. Kiellettyä on myös eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä taikka vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Eri asemaan asettaminen tai joutuminen ei välttämättä edellytä vastakkaista sukupuolta olevaa vertailukohdetta.

Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön raskauden tai synnytyksen johdosta tai jos hän tällaisesta syystä rajoittaa työntekijän palvelussuhteen kestoa tai sen jatkumista. Tasa-arvolaki kieltää syrjäyttämästä raskaana olevaa henkilöä valittaessa työntekijää määräaikaiseen palvelussuhteeseen, vaikka tämä kenties ei voisikaan hoitaa kyseistä tehtävää koko aikaa. Tarvittaessa työnantaja on velvollinen palkkaamaan määräaikaisellekin työntekijälle sijaisen äitiysloman ajaksi.

Naishakijan ja päiväkodin näkemykset asiasta poikkeavat toisistaan. Ottaen huomioon naishakijan taloudelliset menetykset asiassa, on uskottavaa, että naishakija olisi kertomuksensa mukaisesti halunnut aloittaa työsuhteen 1.8.2000 alkaen.

Koska on todennäköistä, että työnantaja kieltäytyi solmimasta työsopimusta naishakijan kanssa tämän raskauden vuoksi työn alkamisesta alun perin sovittuna ajankohtana, on työnantaja rikkonut tasa-arvolakia.
Sivun alkuun

Helsinki 31.5.2001
TYÖTODISTUKSEEN EI OLE SYYTÄ MERKITÄ ÄITIYSLOMAA (Dnro 62/59/99)

Tasa-arvovaltuutetulta on tiedusteltu, onko tällä käytettävissään keinoja, joilla työnantaja velvoitettaisiin antamaan työtodistus, joka olisi sisällöltään asian- ja todenmukainen.

Lausunnonpyytäjä toimi erään europarlamentaarikon avustajana tammikuusta 1997 elokuuhun 1999. Avustajan mukaan hänelle annettu työtodistus oli virheellinen. Esimerkiksi maininnat työtehtävien sisällöstä eivät vastanneet työtehtävien todellista luonnetta ja laatua. Työtodistuksessa on myös maininta avustajan äitiyslomasta.

Työnantajan on työsopimuslain mukaan annettava työntekijän sitä vaatiessa todistus työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta. Pyydettäessä on todistuksessa lisäksi mainittava syy työsuhteen päättymiseen ja merkittävä arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä.

Tasa-arvolaki kieltää välittömän tai välillisen syrjinnän. Syrjinnällä tarkoitetaan muun muassa eri asemaan asettamista vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden taikka muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella.

Työnantajan on työtodistusta laatiessaan otettava huomioon työsopimuslain lisäksi myös tasa-arvolain säännökset. Äitiys- ja vanhempainvapaa ovat sukupuoleen perustuvia etuuksia. Niiden mainitseminen työtodistuksessa asettaa tosiasiassa ne naiset ja miehet, jotka ovat olleet perhevapailla, eri asemaan sellaisiin työntekijöihin verrattuna, jotka eivät ole.

Koska työtodistuksessa oleva merkintä äitiysvapaasta on ristiriidassa tasa-arvolain kanssa, tasa-arvovaltuutettu suosittaa, että avustajalle annetaan uusi työtodistus, johon äitiysvapaata ei ole merkitty.
Sivun alkuun

Helsinki 1.3.2001
RASKAANA OLEVA IRTISANOTTIIN KOEAIKANA (Dnro 1/55/01)

Tasa-arvovaltuutetulta pyydettiin lausuntoa siitä, rikkoiko työnantaja tasa-arvolakia irtisanoessaan raskaana olevan työntekijän koeaikana.

Naishenkilö oli aloittanut yksityisellä työnantajalla syyskuussa vuonna 2000 määräaikaisena työntekijänä. Työsuhteen oli määrä jatkua saman vuoden joulukuun loppuun neljän kuukauden koeajalla. Marraskuussa työsuhdetta jatkettiin kuitenkin kesäkuun loppuun saakka.

Nainen oli marraskuun loppupuolella kertonut raskaudestaan, jolloin työnantaja oli moittinut häntä epärehellisyydestä ja ilmoittanut, että työsuhde jatkuu enintään tammikuun loppuun. Äitiysloma olisi todennäköisesti alkanut aikaisintaan helmikuun loppupuolella. Työnantaja muutti kuitenkin vielä samana päivänä mieltään ja irtisanoi työntekijän siitä päivästä lähtien.

Työnantajan mukaan työntekijä oli erehdyttänyt työnantajaan antamalla vääriä tietoja, jotta hänen määräaikainen työsuhteensa jatkuisi. Työnantaja kertoi, että oli menettänyt luottamuksensa työntekijään ja irtisanonut työsuhteen koeaikana päättymään heti.

Tasa-arvovaltuutettu totesi, että syrjinnällä sukupuolen perusteella tarkoitetaan muun muassa eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän työhön ottaessaan syrjäyttää työnhakijan tai rajoittaa palvelussuhteen kestoa tai sen jatkumista esimerkiksi raskauden perusteella.

Myös työsopimuslaki kieltää irtisanomisen raskauden johdosta. Työntekijää ei saa irtisanoa myöskään koeaikana epäasiallisin perustein. Tasa-arvovaltuutettu totesi että työntekijän raskaudella ei saa olla vaikutusta siihen, jatketaanko hänen määräaikaista työsuhdettaan. Tarvittaessa työnantaja on velvollinen palkkaamaan määräaikaisellekin työntekijälle sijaisen äitiysloman ajaksi. Tämä periaate ilmenee esimerkiksi KHO päätöksestä 788/1/99 ja Helsingin hovioikeuden päätöksestä 23.5.2001 Nro 1401.

Työsopimuslain mukaan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle raskaudestaan vasta kaksi kuukautta ennen äitiysloman alkua, jotta työnantajalle jää riittävästi aikaa työjärjestelyille. Tätä velvollisuutta työntekijä ei ollut rikkonut. Työnantaja oli myös ennen tietoa raskaudesta ollut halukas jatkamaan työsuhdetta, mikä osoittaa, että työnantaja oli ollut tyytyväinen työntekijän työsuoritukseen. Tosiasiallinen syy työsuhteen irtisanomiseen oli siis työntekijän raskaus, ja työnantaja oli rikkonut tasa-arvolakia.
Sivun alkuun