Tasa-arvovaltuutettu

Kiintiöt

Takaisin aihealueisiin

Helsinki 12.8.2002
LAUTAKUNNAN JÄSENVALINTA (Dnro 2/58/01)

Tasa-arvovaltuutetulta on pyydetty lausuntoa siitä, onko Porin kaupunginvaltuusto toiminut vastoin tasa-arvolain kiintiösäännöstä valitessaan jäsenet Porin Jätehuollon hallitukseen.

Porin kaupunginvaltuusto oli valinnut jäsenet Porin Jätehuollon hallitukseen. Jäseniksi sekä varajäseniksi on valittu viisi miestä ja kaksi naista, joten jäsenistä ja varajäsenistä on noin 71 prosenttia miehiä, vaikka tasa-arvolain mukaan miehiä saisi olla enintään 59 prosenttisa.

Asiasta on tehty kunnallisvalitus Turun hallinto-oikeudelle. Valitus jätettiin tutkimatta, koska valittaja ei ollut Porin kaupungin asukas. Tasa-arvovaltuutetulta pyydetyssä lausunnossa kysytään, tulisiko kuntalakia muuttaa siten, että kuntien yhteisen lautakunnan kokoonpanosta voisivat valittaa kaikki lautakunnan toimintaan osallset kunnat. Nykyisin kuntien jäsenet voivat valittaa ko. lautakunnan päätöksistä, mutta eivät siitä päätöksestä, jolla jäsenvalinnat on vahvistettu.

Lausunnonpyytäjän mukaan vallitseva käytäntö on usein, että kun useampi kunta valitsee jäseniä yhteiseen toimielimeen, niin ainakin niiden kuntien, jotka valitsevat vain yhden edustajan tulisi esittää valittavaksi sekä mies- että naisehdokas. Täten Porin kaupungin ja muiden yhteistyökuntien olisi pitänyt sopia siitä, että kukin kunta vuorollaan valitsee naisedustajan, jotta tasa-arvolain kiintiövaatimus voitaisiin toteuttaa.

Porin Jätehuolto järjestää Porin kaupungin ja sopimusten mukaan myös muiden kuntien jätehuollon. Porin Jätehuollon hallitus on seitsemänjäseninen ja asemaltaan kuntalain mukainen yhteinen lautakunta. Hallitus asetetaan valtuustokaudeksi kerrallaan niin, että Porin kaupunki nimeää hallitukseen neljä jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ja yhteistyöhön osallistuvat muut kunnat sopimallaan tavalla kolme jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kukin kunta käyttää itsenäistä nimeämisoikeuttaan. Kunkin kunnan päätös sinänsä täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Porin kaupungin mukaan Jätehuollon hallituksen asettamista koskeva päätös on näin ollen lainmukainen.

Tasa-arvolain mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä.

Porin Jätehuolto on ns. isäntäkunnan toimielin, joka hoitaa sopimuksen mukaan myös muiden sopijakuntien puolesta sille säädetyt tai määrätyt tehtävät. Muut sopijakunnat voivat valita osan toimielimen jäsenistä. Kun kunta valitsee oman kuntansa jäsenet tällaiseen toimielimeen, sovelletaan tasa-arvolain kiintiösäännöstä. Tässä tapauksessa kunkin kunnan omat valintapäätökset täyttävät tasa-arvolain kiintiösäännöksen velvoitteet.

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen. Vaikka varsinainen kiintiösäännös ei velvoittaisikaan viranomaista, tulee sen kuitenkin aina muistaa velvollisuutensa edistää tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu suositteleekin, että isäntäkunta pyytäessään jäseniä muilta kunnilta muistuttaisi sopijakuntia tasa-arvolain vaatimuksista.

Koska kiintiösäännös velvoittaa tämän tyyppisissä tapauksissa yksittäisiä kuntia ja kuntalaisilla on kuntalain mukainen valitusoikeus nimityspäätöksistä, ei ole tarvetta laajentaa valitusoikeutta. Sen sijaan tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tasa-arvolakia muutettaisiin siten, että toimielimiin ehdokkaita esitettäessä tulisi kutakin paikkaa kohden esittää sekä nais- että miesehdokasta. Näin varmistuisi asettamista valmistelevan viranomaisen mahdollisuus noudattaa kiintiösäännöksen velvoitetta.
Sivun alkuun

Helsinki 12.8.2002
KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO (Dnro 1/58/01)

Tasa-arvovaltuutetulta on pyydetty lausuntoa erään kaupungin ydinkeskuksen kehittämistyöryhmän kokoonpanosta. Työryhmässä ei ole yhtään naisjäsentä.

Lausunnonpyytäjä on ehdottanut työryhmän jäsenten lisäämistä siten, että siihen tulisi entisten jäsenten lisäksi kaksi naisjäsentä. Kaupunginhallitus on tällöin todennut, että "erilaisten näkemysten saaminen mukaan työryhmään on sinänsä perusteltua ja kysymykseen voisi tulla lisäksi nuorten näkemys, vanhusten näkemys, vammaisten näkemys jne. Työryhmän työstä pyydetään lausuntoja, jonka jälkeen esitystä käsitellään lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, jolloin erilaiset näkemykset pääsevät päätösvaiheessa esiin".

Tasa-arvolain mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Säännöksen tarkoituksena on ollut, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa eri sukupuolet pääsevät osallistumaan tasapuolisesti.

Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti ja erityiseen syyhyn vetoavan on perusteltava päätöksensä. Silloin kun eri tahoja pyydetään esittämään jäseniä tulisi jo pyynnössä ottaa huomioon lain velvoite ja pyytää jäsenehdotuksissa ehdottamaan sekä varsinaisiksi että varaedustajiksi sekä mies- että naisehdokkaat. Kun eri yhteistyötahot osallistuvat julkisen vallan käyttöön, tulee myös heidän toimia siten kuin julkista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö edellyttää.

Tasa-arvovaltuutetun mielestä kehittämistyöryhmä on sellainen kunnallinen toimielin, johon tulee soveltaa kiintiösäännöstä. Tällöin 11 jäsenestä naisia/miehiä olisi lähtökohtaisesti pitänyt olla vähintään viisi. Osa työryhmän jäsenistä on ilmeisesti valittu jäseniksi virkatehtäviensä perusteella. On kuitenkin vaikea uskoa, että kyseisessä kaupungissa sekä virkamieskunta että luottamusmiehet olisivat niin miesvaltaisia, ettei tasapuolisempaa sukupuolijakaumaa olisi pystytty aikaansaamaan. Sidosryhmille olisi ehdokkaita pyydettäessä tullut korostaa tasa-arvolain velvoitteita. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että kun työryhmää valitaan uudelleen tai täydennetään tulee kaupunginhallituksen ottaa huomioon kiintiösäännön vaatimukset.
Sivun alkuun

Helsinki 23.3.2001
KIINTIÖIDEN SOVELTAMINEN HALLINTOELIMIIN (Dnro 3/58/00)

Tasa-arvovaltuutetulta on pyydetty lausuntoa siitä, miten tasa-arvolain säännös viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa soveltuu sellaisiin Taideteollisen korkeakoulun hallintoelimiin, joihin osa jäsenistä tulee viran puolesta ja/tai osa valitaan vaaleilla ja/tai nimitetään hallituksessa.

Tasa-arvolain mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Taideteollisen korkeakoulun hallitus, tutkimusneuvosto, Mediakeskus Lumeen johtoryhmä sekä Taideteollisen korkeakoulun tukisäätiön hallitus eivät ole sellaisia valtion toimielimiä, joita kiintiösäännös velvoittaisi.

Tasa-arvolaissa todetaan kuitenkin, että viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Tämä säännös sitoo viranomaista myös silloin kun varsinainen kiintiösäännös ei sovellu. Siltä osin kuin jäseniä ei valita johtosäännön mukaan virka-aseman perusteella eikä vaaleilla, tulee kutsuttujen jäsenten osalta pyrkiä tasapuoliseen sukupuolijakaumaan. Samoin, kun jäseniä valitaan asiantuntemuksen perusteella, tulee kunkin alan asiantuntijat kartoittaa huolella, jotta saataisiin mahdollisimman tasapuolisesti molempien sukupuolten edustus.

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa, jolla on henkilöstöä vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman avulla voidaan päättää siitä, että organisaation johto- ja hallintoelimiin tulee määrätyn ajan sisällä tasapuolinen sukupuolijakautuma. Taideteollisessa korkeakoulussa suunnitelmaa ei ilmeisesti vielä ole tehty.
Sivun alkuun

Helsinki 7.5.1999
LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN RUK-KIINTIÖ ON TASA-ARVOLAIN VASTAINEN(Dnro 64/59/98)

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun hallitus on marraskuussa 1998 päättänyt tekniikan alan valintaperusteet vuodelle 1999. Yhtenä valintaryhmänä on päätetty ottaa tuotantotalouden koulutusohjelmaan RUK:n uusimman kurssin parhaimmistosta enintään 15 opiskelijaa. Mahdollisuus tarjotaan viidelle prosentille kurssin parhaiten suorittaneista. Valinta suoritetaan hakemuksen, ylioppilastodistuksen, RUK-menestyksen sekä muiden ansioiden ja haastattelun perusteella. Korkeakoulu on perustellut päätöstään muun muassa sillä, että tällä tavalla saadaan hyödynnettyä sekä opiskelussa että tulevassa työelämässä reserviupseerikoulussa hankittua johtamiskokemusta.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijat valitaan monilla eri perusteilla. Suurin osa opiskelijoista valitaan valtakunnallisessa teknillisten tieteiden yhteisvalinnassa tai kauppatieteiden valinnassa. Yhteisvalinnassa osa opiskelijoista valitaan todistusten ja osa todistusten ja valintakokeen perusteella. Muina valintoina on käytössä ns. insinööriotto, jossa opiskelijoiksi valitaan insinöörin tai muun korkeakoulututkinnon suorittaneita todistusten ja työkokemuksen perusteella, venäjän kieltä A 1-kielenään lukeneiden valinta ilman valintakoetta, avoimen yliopiston suoritusten perusteella tapahtuva valinta sekä lisäksi muita erityisvalintoja.

Erityisesti tekniikan alan opiskelijavalintoihin on Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa pyritty ottamaan mukaan naishakijoita suosivia kriteereitä, kuten mahdollisuus korvata matematiikan valintakoe kemian kokeella ja venäjän kielen lukijoiden vapauttaminen valintakokeesta.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa lausunnossaan, että koulutus samoin kuin työelämä on edelleen jakautunut naisten ja miesten aloihin. Tätä ongelmaa on pyritty Suomessa ratkomaan erilaisin hankkein ja projektein. Samoin naisten ja miesten urakehitykset eroavat toisistaan selvästi: miehet etenevät urallaan nopeammin ja pitemmälle kuin naiset. Asettamalla RUK-kiintiöitä tuetaan samalla rakenteita, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa myös urakehityksessä Kuitenkin tasa-arvolaki edellyttää, että viranomaiset edistävät tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Naiset eivät suorita reserviupseerikoulua kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi Haminan reserviupseerikoulussa on vuosittain kaiken kaikkiaan noin 700 oppilasta, joista naisten osuus 10-14 oppilasta. Ottaen huomioon naisten vähäisen osuuden on RUK-kiintiötä pidettävä tosiasiallisesti naisia välillisesti syrjivänä. Tasa-arvovaltuutettu pitää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun uutta käytäntöä valitettavana kielteisenä kehityksenä pyrkimyksissä murtaa naisten ja miesten koulutuksellista kahtiajakoa.
Sivun alkuun