Tasa-arvovaltuutettu

Syrjintäepäily keittäjien palkkauksessa (Dnro 4/53/04)

Emäntä-keittäjänä opetuskeittiössä työskennellyt nainen A pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa siitä, oliko häntä syrjitty palkkauksessa, kun työnantaja H:n kaupunki oli maksanut hänelle pienempää peruspalkkaa kuin samaa työtä tekevälle mieskeittäjä B:lle. Palkkaero oli syntynyt vuonna 2001, kun mies palkattiin keittäjäksi. Nainen oli ollut työnantajan palveluksessa vuodesta 1989 lukien. Työnantaja oli korjannut eron peruspalkoissa vuonna 2003.

Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän soveltaa työntekijään sukupuolen perusteella epäedullisempia palkkaehtoja kuin muuhun palveluksessaan samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään. Työnantaja ei riko syrjinnän kieltoa, jos hän voi osoittaa, että hänen menettelynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin työntekijän sukupuolesta.

Tehtävänkuvauslomakkeessa A:lta oli edellytetty suurtalousesimiehen tai alan opistoasteen tutkintoa ja B:ltä alan ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Työnantaja oli selvityksessään kuitenkin kiistänyt, että A:n tehtävät edellyttäisivät muuta kuin alan ammatillista perustutkintoa.

Tehtävänkuvauslomakkeiden mukaan B:n tehtävistä hieman suurempi osa kuin A:n tehtävistä oli ammattitason perustöiden hoitoa. Työnantajan mukaan keittäjien ja emäntä-keittäjän välillä oli noudatettu työnkiertoa. B:llä oli lisäksi ollut joitakin vaativampia tehtäviä, kuten johtavan opettajan sijaistaminen tavaratilauksissa ja opiskelijoiden näytön arvioinnissa. A:n mukaan hänellä puolestaan oli ollut sellaisia vaativampia tehtäviä, joita B:llä ei juuri ollut.

Tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan A:n ja B:n työtehtävät olivat painottuneet jonkin verran eri tavalla. Ne olivat kuitenkin osapuilleen samanarvoiset, joten asiassa syntyi tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama. Tasa-arvovaltuutetun lausunto perustuu asiakirjoihin, eikä valtuutetulla ole mahdollisuutta esimerkiksi järjestää suullista käsittelyä. Töiden samanarvoisuuden lopullinen selvittäminen tapahtuu siten parhaiten käräjäoikeudessa, jonka käsiteltävänä asia tasa-arvovaltuutetun tietojen mukaan on.

Työnantajan mukaan vuonna 2001 valittujen keittäjien palkat määräytyivät tointen perustamisessa käytettyjen vakanssien peruspalkkojen mukaan. Uusissa tehtävissä peruspalkat olivat korkeammat kuin peruspalkka emäntä-keittäjän toimessa, jossa A oli työskennellyt vuodesta 1989 lukien. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että mahdollisuus käyttää uusien vakanssien muodostamisessa jo käytössä olevia vakansseja korkeampaa palkkaa ei ollut hyväksyttävä syy palkkaerolle.

Työpaikalla oli vuonna 2002 otettu käyttöön tehtävien vaativuudenarviointi. Palkkausjärjestelmän muutos voi olla hyväksyttävä syy palkkaeroille kohtuullisen siirtymävaiheen ajan. Tasa-arvovaltuutettu totesi kuitenkin, että tässä tapauksessa niin ei ollut. Palkkaero ei ollut selvinnyt vaativuudenarvioinnin seurauksena, vaan ollut ilmeinen jo silloin, kun B oli palkattu korkeammalla peruspalkalla tehtäviin, jotka eivät olleet ainakaan vaativampia kuin A:n jo pitkään hoitamat tehtävät.

Palkkaerojen tasaamiseen saatujen järjestelyvarojen vähyys ja suuntaaminen aluksi muille kuin keittäjille eivät olleet hyväksyttävä syy palkkaerolle, koska taloudellisten voimavarojen epätasaista jakamista ei voi perustella niiden rajallisuudella.

Palkkasyrjinnän johdosta työntekijällä on oikeus vaatia hyvitystä. Tasa-arvolain mukainen hyvitys ei edellytä työnantajan menettelyn tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta vaan on tarkoitettu lähinnä korvaukseksi syrjinnän aiheuttamasta loukkauksesta. Työntekijällä on hyvityksen lisäksi oikeus vaatia palkanerotusta.