Tasa-arvovaltuutettu

Isyysvapaan palkallisuudesta (Dnro 11/53/04)

Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin arvioimaan oikeudelliselta kannalta sitä, tulisiko isillä olla oikeus palkkaan isyysvapaan ajalta niillä aloilla, joilla äideillä on oikeus palkkaan äitiysvapaan ajalta.

Tasa-arvovaltuutettu katsoi, ettei tämä ole tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää. Isyysvapaalla olevat miehet ja äitiysvapaalla olevat naiset eivät ole vertailukelpoisessa tilanteessa. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti huomiota muun muassa vapaiden erilaiseen tarkoitukseen. Isyysvapaalla kannustetaan isää osallistumaan lapsensa hoitoon ja luomaan lapseensa hyvä suhde. Äitiysvapaalla puolestaan pyritään paitsi lapsen hoidon turvaamiseen myös äidin ja lapsen terveyden turvaamiseen ja siihen, että äiti voi toipua raskaudesta ja synnytyksestä. Tämä näkyy siinäkin, ettei äiti saa tehdä ansiotyötä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen.

Äitiys- ja isyysvapaan sääntelyssä on muitakin eroja. Tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä ei ole pidettävä naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi. Myös palkan tai korvauksen maksamista näiden vapaiden ajalta säädellään eri tavoin. Kummankaan vapaan osalta ei edellytetä täyden palkan maksamista, mutta EY:n raskaussuojeludirektiivi 72/85/ETY edellyttää joko palkanmaksun jatkumista ja/tai riittävän korvauksen maksamista äitiysvapaan ajalta. Kansallisen lainsäädännön perusteella äidin tuloihin perustuvaa äitiysrahaa maksetaan korkeamman prosentin mukaan kuin isän tuloihin perustuvan isyysrahaa. Tältä osin perustuslakivaliokunta on todennut, että "yhdenvertaisuuslainsäädäntö ei aseta esteitä eri perusteella määräytyvien päivärahojen määräytymisperusteiden erilaiselle kohtelulle, joten yksinomaan äideille terveydensuojelullisin perustein myönnettävän etuuden korottaminen ei muodostu perustuslain 6 §:n kannalta ongelmalliseksi".

Myös äitiys- ja isyysvapaan vaikutuksissa näitä vapaita käyttäviin työntekijöihin näyttäisi olevan eroa. Äitiysvapaaseen liittyvät välittömät taloudelliset vaikutukset ovat isyysvapaata suuremmat ja tämän lisäksi äitiysvapaat näyttäisivät muodostavan - raskauteen ja äitiyteen perustuvan syrjinnän yleisyyden vuoksi - suuremman riskin naisten asemalle työelämässä ja heidän työuralleen kuin isyysvapaat miehille.

Tasa-arvovaltuutettu kuitenkin korosti kannanotossaan, että on tärkeää pyrkiä eri tavoin kannustamaan isiä käyttämään nykyistä enemmän perhevapaita. Koska isyysvapaan palkallisuuden voidaan arvioida edistävän tätä tavoitetta, tasa-arvovaltuutettu piti suositeltavana, että työmarkkinaosapuolet sopivat palkanmaksusta myös isyysvapaan ajalta silloin, kun ne sopivat palkanmaksusta äitiysvapaan ajalta.