Murupolku
Navigaatio
Sivukohtainen Sisältöeditori
Hormonikorvaushoidon erityiskorvattavuuden edellytykset sukupuolen korjauksen yhteydessä (TAS 229/07)
Tasa-arvolakia sovelletaan myös transihmisiin. Tasa-arvolain uudistamisen yhteydessä eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää voi olla myös syrjintä, joka perustuu sukupuolen korjaukseen. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että ainakin siihen saakka kunnes transihmisten syrjintäsuoja on selkeästi lainsäädännössä määritelty, tasa-arvolakia tulee soveltaa transihmisiin laajemminkin eikä rajoittaa sitä vain sukupuolen korjausprosessin läpikäyneisiin henkilöihin.
Transsukupuolinen henkilö on pyytänyt
tasa-arvovaltuutetun kannanottoa siitä, onko häntä syrjitty
transsukupuolisuuden vuoksi, kun hänen hakemustaan saada
henkilötunnuksensa vaihdettua uuden sukupuolen mukaiseksi ei
hyväksytä sen vuoksi, että hän on avioliitossa ja haluaa pitää
avioliittonsa voimassa.
Asianomainen ei ole saanut Kansaneläkelaitoksen erityiskorvattavuutta tarvitsemalleen hormonikorvaushoidolle, koska hänellä ei ole uuden sukupuolen mukaista henkilötunnusta.
Asianomainen on valittanut henkilötunnuksen epäämistä koskevasta maistraatin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Sen mukaan maistraatin päätös ei loukkaa perustuslaissa tarkoitettua yhdenvertaisuutta muun muassa siksi, että samaa sukupuolta oleva pari voi halutessaan rekisteröidä parisuhteensa ja näin päästä perheoikeudellisen sääntelyn piiriin osittain avioliittoon verrattavalla tavalla. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että koska hallinto-oikeus on tutkinut asian yhdenvertaisuuden osalta ja koska valtuutetun tehtäviin ei kuulu lainkäytön ja tuomioistuinratkaisujen oikeellisuuden valvonta, hän ei ota henkilötunnuksen muuttamiseen kantaa sukupuolisyrjinnän osalta.
Sukurauhasten vaikea vajaatoiminta on arvioitu lääketieteellisin perustein vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka hoitoon tarvittavalle välttämättömälle lääkkeelle voidaan hyväksyä erityiskorvattavuus.
Kansaneläkelaitoksen mukaan kumpikin sukupuoli on oikeutettu erityiskorvaukseen. Kelan korvauskäytännössä potilailla, joiden sukupuoli muuttuu lääketieteellisestä syystä, primaarin sukurauhasten vajaatoiminta alkaa sinä päivänä, jona heidän henkilötunnuksensa muuttuu uuden sukupuolen mukaiseksi.
Henkilötunnuksen muuttaminen on siten edellytys hormonikorvaushoidon erityiskorvattavuudelle. Peruste ei transsukupuolisten henkilöiden kohdalla siis ole lääketieteellinen vaan yksinomaan juridinen.
Käytäntö, jossa henkilön lääkekorvaushoidon korvattavuuden peruste määräytyy henkilötunnuksen perusteella eikä lääketieteellisesti, asettaa transsukupuoliset henkilöt tässä suhteessa eri asemaan kuin muut primaarin sukurauhasten vajaatoiminnan vuoksi lääkehoitoa saavat henkilöt.
Tasa-arvovaltuutettu kehotti lausunnossaan Kansaneläkelaitosta muuttamaan korvauskäytännön perusteena olevat kriteerit sellaisiksi, että ne eivät johda transsukupuolisten henkilöiden syrjivään kohteluun lääkekorvausten myöntämisessä.
Asianomainen ei ole saanut Kansaneläkelaitoksen erityiskorvattavuutta tarvitsemalleen hormonikorvaushoidolle, koska hänellä ei ole uuden sukupuolen mukaista henkilötunnusta.
Asianomainen on valittanut henkilötunnuksen epäämistä koskevasta maistraatin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Sen mukaan maistraatin päätös ei loukkaa perustuslaissa tarkoitettua yhdenvertaisuutta muun muassa siksi, että samaa sukupuolta oleva pari voi halutessaan rekisteröidä parisuhteensa ja näin päästä perheoikeudellisen sääntelyn piiriin osittain avioliittoon verrattavalla tavalla. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että koska hallinto-oikeus on tutkinut asian yhdenvertaisuuden osalta ja koska valtuutetun tehtäviin ei kuulu lainkäytön ja tuomioistuinratkaisujen oikeellisuuden valvonta, hän ei ota henkilötunnuksen muuttamiseen kantaa sukupuolisyrjinnän osalta.
Sukurauhasten vaikea vajaatoiminta on arvioitu lääketieteellisin perustein vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka hoitoon tarvittavalle välttämättömälle lääkkeelle voidaan hyväksyä erityiskorvattavuus.
Kansaneläkelaitoksen mukaan kumpikin sukupuoli on oikeutettu erityiskorvaukseen. Kelan korvauskäytännössä potilailla, joiden sukupuoli muuttuu lääketieteellisestä syystä, primaarin sukurauhasten vajaatoiminta alkaa sinä päivänä, jona heidän henkilötunnuksensa muuttuu uuden sukupuolen mukaiseksi.
Henkilötunnuksen muuttaminen on siten edellytys hormonikorvaushoidon erityiskorvattavuudelle. Peruste ei transsukupuolisten henkilöiden kohdalla siis ole lääketieteellinen vaan yksinomaan juridinen.
Käytäntö, jossa henkilön lääkekorvaushoidon korvattavuuden peruste määräytyy henkilötunnuksen perusteella eikä lääketieteellisesti, asettaa transsukupuoliset henkilöt tässä suhteessa eri asemaan kuin muut primaarin sukurauhasten vajaatoiminnan vuoksi lääkehoitoa saavat henkilöt.
Tasa-arvovaltuutettu kehotti lausunnossaan Kansaneläkelaitosta muuttamaan korvauskäytännön perusteena olevat kriteerit sellaisiksi, että ne eivät johda transsukupuolisten henkilöiden syrjivään kohteluun lääkekorvausten myöntämisessä.