Tasa-arvovaltuutettu

Erityispedagogiikan opiskelijoiden valintaperusteet (TAS 43/06)

Tasa-arvovaltuutettu otti omana aloitteenaan selvitettäväksi, olivatko Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan opiskelijoiden valintaperusteet tasa-arvolain mukaiset. Varusmies-, ase- tai siviilipalveluksesta sai hakijoiden esivalinnassa palvelun pituudesta riippumatta 15 lisäpisteitä. Nämä pisteet voi saada työkokemuspisteiden lisäksi, kun taas pelkästä työkokemuksesta voi saada korkeintaan 20 pistettä.

Syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty oppilaitoksissa kuten yliopistoissa. Syrjintää on esimerkiksi, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. Välillistä syrjintää on muun muassa eri asemaan asettaminen sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan käytännön nojalla, jos sen seurauksena henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valitut keinot ovat siihen nähden aiheellisia ja tarpeellisia.

Vaikka myös naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, voidaan lisäpisteiden antamista pitää välillisesti sukupuoleen liittyvänä perusteena, sillä armeijan vuosittain kouluttamista noin 27 000 nuoresta naisia on vain noin 500.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta perusteli lisäpisteitä muun muassa sillä, että tiedekunta halusi asettaa varusmies-, ase- ja siviilipalveluksen suorittaneet samaan asemaan niiden kanssa, jotka saivat pisteitä työkokemuksesta ja opintosuorituksista. Tämä oli tasa-arvolain mukainen hyväksyttävä tavoite. Sen lisäksi oli ratkaistava, olivatko valitut keinot aiheellisia ja tarpeellisia tavoitteeseen nähden.

Jos hakija ei ollut suorittanut varusmies-, ase- tai siviilipalvelusta, hän ei voinut edes 15 kuukauden työkokemuksella saada yhtä paljon lisäpisteitä kuin 180– 395 päivän varusmies-, ase- tai siviilipalveluksesta. Suosintaa lisäsi se, että varusmies-, ase- ja siviilipalveluksesta saatavat pisteet voi saada työkokemuspisteiden lisäksi eikä vain niitä korvaamaan. Tasa-arvovaltuutettu totesikin, että vaikka pisteytyskäytännön tavoite oli sinänsä hyväksyttävä, suosinta voi johtaa syrjintään. Mahdollisen syrjinnän estämiseksi varusmies-, ase- ja siviilipalveluksesta saatavat pisteet pitäisi suhteuttaa työkokemuspisteisiin siten, että niitä ei saisi enempää kuin vastaavan pituisesta työkokemuksesta eikä niitä saisi työkokemuspisteiden lisäksi, vaan vain niitä korvaamaan. Puuttuvien opintosuoritusten kompensoimiseen varusmies-, ase- tai siviilipalveluksesta annettavilla pisteillä ei ollut riittäviä perusteita. Opintosuoritusten hankkiminen on hankalaa myös työssäkäyville ja siviilipalvelusta suorittavien päivittäinen palvelusaika on yleensä korkeintaan kahdeksan tuntia.

Syrjintää evät ole väliaikaiset, suunnitelmaan perustuvat erityistoimet, joilla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen. Tällaisen positiivisen erityiskohtelun sallittavuutta tulee arvioida tasa-arvolain ohella myös yhteisöoikeuden, siihen liittyvän oikeuskäytännön sekä Suomen perustuslain kannalta.

Yhteisöoikeudessa positiivinen erityiskohtelu on hyväksyttävää vain, jos hakijoilla on samat tai lähes samat meriitit. Lisäksi edellytetään, ettei etusijaa automaattisesti anneta aliedustettuun sukupuoleen kuuluville henkilöille. Varusmies-, ase- tai siviilipalvelus ei ole erityispedagogiikan opiskelun kannalta meriitti kuten kasvatuksen, terveyden- tai sosiaalihuollon alan työkokemus. Näyttikin siltä, että etusija oli tässä tapauksessa annettu automaattisesti sellaiselle ryhmälle, johon kuuluminen liittyi välillisesti sukupuoleen ja että meritoituneempien hakijoiden asema oli sen kautta huonontunut enemmän kuin yhteisöoikeus sallisi.

Suomen perustuslaki turvaa kaikille sivistykselliset oikeudet. Niillä on tärkeä työelämään liittymätön itseisarvonsa, eikä esimerkiksi opiskelijavalintoja voi siten tarkastella pelkästään työelämän tasa-arvon edistämisen kannalta. Tasa-arvovaltuutetun mukaan pelkkä toisen sukupuolen aliedustus tietyn aineen opiskelijoissa ei oikeuta positiiviseen erityiskohteluun. Oli myös osoitettava että vähemmistösukupuoleen kuuluvat olisivat olleet sukupuoleen liittyvän syyn vuoksi hakutilanteessa muita heikommassa asemassa. Tässä tapauksessa tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei ollut positiivisena erityiskohtelunakaan hyväksyttävää antaa varusmies-, ase- tai siviilipalveluksesta enemmän pisteitä kuin vastaavan pituisesta työkokemuksesta.

Opetusala on voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautunut. Vuonna 2003 Suomessa kasvatustieteen opiskelijoista oli miehiä 18 prosenttia. Jyväskylän yliopiston erityisopettajakoulutukseen vuonna 2005 hakeneista oli miehiä 12,08 %, valintakokeisiin kutsutuista 10,24 % ja valituista 11,42 %. Tasa-arvon edistämisen kannalta olisi tärkeää saada erityispedagogiikan opiskelijoiden sukupuolirakenne muuttumaan siten, että miesten osuus opiskelijoista kasvaisi. Pääongelmana on kuitenkin mieshakijoiden vähäinen määrä, jonka kasvattamiseen pitäisi ensisijaisesti pyrkiä esimerkiksi tasa-arvosuunnittelulla.