Tasa-arvolaissa määritellään tasa-arvosuunnitelmien vähimmäissisältö. Tasa-arvosuunnitelmien tulee sisältää:
Tarkoitus on, että tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään sellaisia toimenpiteitä, jotka kunkin työpaikan oman tilanteen ja olosuhteiden kannalta ovat tasa-arvon edistämiseksi tärkeitä. Siksi tasa-arvosuunnitelman tulee perustua työpaikan tasa-arvotilanteen selvittämiseen. Selvitys on osa tasa-arvosuunnittelun tietopohjan kokoamista. Tasa-arvosuunnitelman ja sen pohjaksi laadittavan selvityksen tulee kattaa työnantajan koko henkilöstö ja suunnitelmaan tulee tarpeen mukaan sisällyttää koko henkilöstöä koskevia toimenpiteitä.
Tasa-arvolain mukaan osana tasa-arvotilanteen selvittämistä
tulee tehdä
erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri
tehtäviin sekä
kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta,
palkoista ja palkkaeroista. Laki siis edellyttää, että
työpaikan tasa-arvotilannetta koskevassa selvityksessä käsitellään
palkkausta. Asiasta tarkemmin kohdassa
Palkkakartoitus
.
Palkkaus ei ole ainut asia, jota tasa-arvoselvityksessä tulisi käsitellä. Tasa-arvotilanteen selvittäminen voi kohdistua myös esimerkiksi hakumenettelyyn, sukupuolten työnjakoon, uralla etenemiseen, työolosuhteisiin, henkilöstökoulutukseen, osallistumiseen työryhmätyöskentelyyn, työn- ja perheen yhteensovittamismahdollisuuksiin kuten perhevapaiden käyttöön ja niitä tukeviin työjärjestelyihin, työilmapiiriin, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän esiintymiseen, tasa-arvoa koskeviin asenteisiin, johtamiseen ja työsuojeluun.
Selvityksen tekemisessä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia henkilöstöhallinnon tilastoja, jotka on eritelty sukupuolen mukaan. On tärkeää selvittää myös sitä, miten työntekijät kokevat tasa-arvon toteutuneen työpaikalla. Työntekijöiden käsityksiä voidaan selvittää esimerkiksi henkilöstökyselyllä ja keskustelemalla tasa-arvoasioista osasto- ja työpaikkakokouksissa. Tasa-arvo-kysely voidaan tehdä erillisenä tai se voidaan kytkeä osaksi muuta työpaikan ilmapiirikartoitusta.
Tasa-arvosta lisäarvoa -käsikirjassa esitetään seuraava malli
työpaikalla tehtävistä tasa-arvokyselystä:
Mallipohja työpaikan tasa-arvokyselyyn
(pdf, 72,5 kB)
Tampereen työelämän tutkimuskeskus on kehittänyt ilmaisen
tasa-arvokyselyn:
Tasa-arvokysely.fi
Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä kerran vuodessa, mutta selvitys tasa-arvotilanteesta ja palkkakartoitus sen osana voidaan tehdä kerran kolmessa vuodessa, jos paikallisesti niin sovitaan.
Tehdyn tasa-arvoselvityksen perusteella päätetään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken niistä seuraavan kauden aikana käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitelluista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeellisia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Työpaikan tasa-arvotilannetta koskevan selvityksen läpikäyminen ja toimenpiteistä sopiminen ovat tasa-arvosuunnittelun tärkeimpiä vaiheita.
Tasa-arvolaissa mainitaan erikseen, että tasa-arvosuunnitelmaan tulee sisällyttää toimenpiteet palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Niinpä jos tasa-arvosuunnitelmaan ei kirjata mitään konkreettisia palkkausta koskevia toimenpiteitä, suunnitelmassa olisi syytä perustella, miksi niitä ei siinä ole.
Suunnitelmaan sisällytettävien toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja realistisia. Olisi myös tärkeää, että toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata. On tarpeen sopia toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta ja määritellä, mitkä tahot ovat vastuussa toimenpiteistä. Yleensä toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa ensi kädessä se esimies, jonka alueeseen kyseinen asia kuuluu. Suunnitelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden toteuttaminen olisi hyvä kirjata osaksi esimiesten tulostavoitteita.
Koska tasa-arvosuunnittelu on jatkuva prosessi, on hyvä keskittyä muutamaan kehittämiskohteeseen kerrallaan. Isojen haasteiden osalta on hyödyllistä päättää pienemmistä välitavoitteista, joiden toteuttamiseksi laaditaan aikataulu.
Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio edellisen vuoden suunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Arviota käytetään tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannassa ja uuden suunnitelman pohjana.
Tasa-arvosuunnitelmassa päätetään siitä, mikä taho on vastuussa seurannasta ja millä kriteereillä ja mittareilla tasa-arvotilanteen kehitystä ja suunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumista arvioidaan.
Toimenpiteitä arvioitaessa voidaan tarkastella, ovatko toimenpiteet olleet riittävän tehokkaita ja mistä johtuu, jos tuloksia ei ole saavutettu. Tältä pohjalta päätetään uusista tavoitteista ja toimenpiteistä. Koko tasa-arvosuunnitelmaa ei sellaisenaan tarvitse tehdä vuosittain uudelleen. Tasa-arvosuunnittelu on jatkuva prosessi ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain saatujen tulosten ja arvioiden perusteella.
Tasa-arvovaltuutetun toimisto - Meritullinkatu 1, Helsinki - PL 33, 00023 Valtioneuvosto - Puhelin (09) 16001 (vaihde) - Telekopio (09) 1607 4582